Klarspråk på myndigheternas webbsidor. En studie av myndighetstexter på arbets- och näringsbyråns och polisens webbsidor ur klarspråklig synvinkel
OJANIEMI, KATJA (2013)
OJANIEMI, KATJA
2013
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23687
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23687
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani käsittelee selkeän virkakielen toteutumista kahden suomalaisen viranomaisen Internet-sivuilla. Valitsemani viranomaiset ovat työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Tutkimusaineistoni työ- ja elinkeinotoimiston sivuilla on tekstejä otsikon ”Jos jäät työttömäksi” alta ja poliisin sivuilla otsikon ”Rikokset” alta.
Tutkin kuinka lukijaa ja tutkimiani viranomaisia puhutellaan teksteissä ja kuinka heistä puhutaan. Tutkin myös löytyykö teksteistä vaikeita sanoja ja lauserakenteita. Kolmas tutkimuksen aihe on kuinka tekstin jäsentely tukee tai estää tekstin ymmärtämistä. Tähän tutkimuskysymykseen liittyy kiinteästi myös tekstin päämäärä ja kuinka päämäärä ja jäsentely tukevat toisiaan.
Tutkimukseni teoriapohjana ovat systeemisfunktionaalinen kielioppi sekä ohjeet tekstien kirjoittamiseen selkeällä virkakielellä. Teoriaosiossa käsittelen myös käyttötekstien ja kaunokirjallisten tekstien eroja sekä Internet-tekstien erityispiirteitä. Analyysiosassa keskityn tekstien kieleen, jäsentelyyn ja siihen kuinka lukija huomioidaan. Nämä asiat nousevat tärkeiksi selkeän virkakielen ohjeissa. Systeemisfunktionaalinen kielioppi on antanut analyysiosalle sen rakenteen. Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia osioita.
Tutkimukseni osoittaa, että molempien viranomaisten teksteissä on selkeän virkakielen periaatteisiin liittyviä puutteita. Lukijan puhuttelu sinä-muodossa on harvinaista ja lukijasta puhutaan useimmiten kolmannessa persoonassa joko pronominilla tai substantiivilla. Teksteissä käytetään paljon ammattisanoja, mutta suuri osa niistä on kuitenkin selitetty. Molemmissa aineistoissa käytetään usein passiivia, mutta poliisin teksteissä sitä käytetään enemmän. Molemmissa aineistoissa on myös pitkiä lauseita, mutta keskimääräinen lausepituus on samaa tasoa muiden asiatekstien kanssa. Poliisin teksteissä keskimääräinen lausepituus on hieman suurempi kuin työ- ja elinkeinotoimiston teksteissä. Tekstien päämääränä on pääasiassa antaa tietoa, mutta joukossa on myös neuvovia tekstejä. Monissa teksteissä tärkein asia on tekstin alussa, mutta tekstien jäsentelyssä on myös puutteita. Loppupäätelmäni tutkimuksessa on, että mikään yksittäinen asia ei tee teksteistä vaikeaselkoisia vaan monet asiat yhdessä. Vaikuttaa myös siltä, että jotkin selkeän virkakielen ohjeet ovat helpompia toteuttaa yhdessä kuin toiset.
Asiasanat: selkeä virkakieli, viranomaistekstit, Internet-tekstit, systeemisfunktionaalinen kielioppi
Tutkin kuinka lukijaa ja tutkimiani viranomaisia puhutellaan teksteissä ja kuinka heistä puhutaan. Tutkin myös löytyykö teksteistä vaikeita sanoja ja lauserakenteita. Kolmas tutkimuksen aihe on kuinka tekstin jäsentely tukee tai estää tekstin ymmärtämistä. Tähän tutkimuskysymykseen liittyy kiinteästi myös tekstin päämäärä ja kuinka päämäärä ja jäsentely tukevat toisiaan.
Tutkimukseni teoriapohjana ovat systeemisfunktionaalinen kielioppi sekä ohjeet tekstien kirjoittamiseen selkeällä virkakielellä. Teoriaosiossa käsittelen myös käyttötekstien ja kaunokirjallisten tekstien eroja sekä Internet-tekstien erityispiirteitä. Analyysiosassa keskityn tekstien kieleen, jäsentelyyn ja siihen kuinka lukija huomioidaan. Nämä asiat nousevat tärkeiksi selkeän virkakielen ohjeissa. Systeemisfunktionaalinen kielioppi on antanut analyysiosalle sen rakenteen. Tutkimukseni on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia osioita.
Tutkimukseni osoittaa, että molempien viranomaisten teksteissä on selkeän virkakielen periaatteisiin liittyviä puutteita. Lukijan puhuttelu sinä-muodossa on harvinaista ja lukijasta puhutaan useimmiten kolmannessa persoonassa joko pronominilla tai substantiivilla. Teksteissä käytetään paljon ammattisanoja, mutta suuri osa niistä on kuitenkin selitetty. Molemmissa aineistoissa käytetään usein passiivia, mutta poliisin teksteissä sitä käytetään enemmän. Molemmissa aineistoissa on myös pitkiä lauseita, mutta keskimääräinen lausepituus on samaa tasoa muiden asiatekstien kanssa. Poliisin teksteissä keskimääräinen lausepituus on hieman suurempi kuin työ- ja elinkeinotoimiston teksteissä. Tekstien päämääränä on pääasiassa antaa tietoa, mutta joukossa on myös neuvovia tekstejä. Monissa teksteissä tärkein asia on tekstin alussa, mutta tekstien jäsentelyssä on myös puutteita. Loppupäätelmäni tutkimuksessa on, että mikään yksittäinen asia ei tee teksteistä vaikeaselkoisia vaan monet asiat yhdessä. Vaikuttaa myös siltä, että jotkin selkeän virkakielen ohjeet ovat helpompia toteuttaa yhdessä kuin toiset.
Asiasanat: selkeä virkakieli, viranomaistekstit, Internet-tekstit, systeemisfunktionaalinen kielioppi