Japanilaiset puhuttelumuodot käännösmangassa

Abstract

Tutkielma käsittelee japanilaisten puhuttelumuotojen kääntämistä suomen- ja englanninkielisissä mangan eli japanilaisen sarjakuvan käännöksissä. Käytän erilaisten käännösstrategioiden luokitteluun kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteitä sen mukaan, onko japanilaiset puhuttelumuodot käännetty kohdekielisillä puhuttelumuodoilla vai jätetty käännökseen lähdekielisessä muodossaan. Tutkielmani tavoitteena on esitellä erilaiset puhuttelumuotojen kääntämisessä käytettävät käännösstrategiat sekä niiden hyvät ja huonot puolet ja selvittää, onko jokin strategia muita parempi. Tutkimusaineistona ovat suomen- ja englanninkieliset käännökset Tite Kubon Bleach-mangasta ja Natsuki Takayan Fruits Basket-mangasta sekä englanninkielinen käännös Yumi Hottan ja Takeshi Obatan Hikaru no Go-mangasta.

Esittelen aluksi tutkielmani käännösteoreettisen pohjan eli kulttuurisidonnaisten elementtien, kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteet. Kolmannessa luvussa määrittelen tarkemmin, mitä manga on, sillä se poikkeaa niin paljon länsimaisesta sarjakuvasta, että sitä on pidettävä omana tekstilajinaan. Neljännessä luvussa kerron mangan kääntämisen konventioista ja otan myös huomioon, kuinka mangan erityinen kohdeyleisö ja fanikäännökset ovat vaikuttaneet näihin konventioihin. Viidennessä luvussa esittelen ensin lyhyesti kohteliaisuuden ja puhuttelun teoriaa, minkä jälkeen käsittelen tarkemmin Japanin puhuttelukulttuuria, sen yleisimpiä kunnioittavia puhuttelusuffikseja sekä vertailen Japanin ja Suomen puhuttelukulttuureja. Esitän lisäksi havaintojani siitä, miten puhuttelumuotoja käytetään hyväksi tarinankerronnassa ja millaisia käännösongelmia eri käännösstrategioihin liittyy. Analyysissani tutkin, miten erityyppiset käännösstrategiat toimivat kussakin tutkimusaineistoni mangasarjassa.

Tutkimukseni osoittaa, että puhuttelumuotojen kääntämiseen käytettävä strategia voi riippua monista tekijöistä ja että kotouttava strategia sopii paremmin joihinkin sarjoihin ja vieraannuttava toisiin. Koska japanilaisessa puhuttelukulttuurissa puhuttelumuodot kertovat paljon ihmisten välisistä suhteista, vieraannuttava strategia on hyvä ratkaisu silloin kun puhuttelumuotoja käytetään tarinankerronnan apuna. Suomen ja englannin kielistä ei nimittäin löydy hyviä vastineita japanilaisille puhuttelumuodoille eivätkä ne pysty viestimään samalla tavalla ihmisten välisestä läheisyydestä ja kunnioituksesta. Siksi tällaiset vivahteet katoavat helposti käännöksestä, jos puhuttelumuodot kotoutetaan. Mangan harrastajat suosivat tästä syystä japanilaisten puhuttelumuotojen jättämistä käännökseen ja vierastavat kotouttamista, minkä vuoksi kotouttaminen sopii lähinnä sellaisiin sarjoihin, joissa puhuttelumuodot eivät ole merkittäviä ja jotka voivat kiinnostaa myös tavallisia lukijoita.

Asiasanat:japani, puhuttelumuodot, kotouttaminen, vieraannuttaminen, manga