Strategien beim Fremdsprachenlernen - eine Fallstudie zum Gebrauch der Sprachlernstrategien der A1-Deutschlerner an einer gymnasialen Oberstufe
LINDSTRÖM, LAURA (2013)
2013
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23669
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23669
Tiivistelmä
Oheisessa Pro gradu -tutkielmassa tutkin oppimisstrategioiden käyttöä saksan opiskelussa lukiotasolla. Kouluaikana oppilaan tulisi oppia miten opitaan ja kyetä itse päättämään, mitä, missä ja milloin hän opiskelee esimerkiksi koetta varten. Oppijan tulisi myös tunnistaa omat oppimistyylinsä ja mitä oppimisstrategioita hänen kannattaa käyttää. Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena on erityisesti ottaa selvää oppijoiden tietoisuudesta eri oppimisstrategioista, keskittyen niihin oppimisstrategioihin, joita oppijat käyttävät oppituntien ulkopuolella. Tutkimukseen osallistui seitsemän 15–16-vuotiasta lukio-opiskelijaa, jotka kaikki opiskelevat saksaa A1-kielenä. Tutkimusmetodina toimi teemahaastattelu.
Tutkimukseni teoreettisessa osassa käsittelen ensin sekä kognitiivista että konstruktivistista oppimisteoriaa, jotka ovat kummatkin luoneet teoreettisen taustan oppimisstrategioille. Sen jälkeen tarkastelen oppimisstrategioita kieltenoppimisen näkökulmasta. Työssäni käytän oppimisstrategioiden jaottelua suoriin ja epäsuoriin strategioihin, joka perustuu mm. Rebecca L. Oxfordin (1990) luokitteluun. Oppimisstrategioilla tarkoitetaan toimintatapoja ja -suunnitelmia, joita oppijat tekevät oman oppimisensa järjestämiseksi ja jäsentämiseksi. Oppimisstrategiat ovat siis funktioita, jotka auttavat oppijaa etsimään, säilyttämään, tulkitsemaan ja käyttämään tietoa. Erityisesti oppimisstrategioiden käyttö näkyy oppijan kyvykkyydessä ohjata itse oppimistaan. Lisäksi esittelen oppimistyylien teoreettista taustaa ja kuvaan muutamia relevantteja oppimistyylejä, sillä oppijan oppimistyyli vaikuttaa myös siihen, miten ja millaisia strategioita hän valitsee.
Tutkimukseni empiirisessä osassa tarkastelen ensiksi oppijoiden vastauksia heidän oppimisstrategioiden käytöstään. Teemahaastattelussa oppijoita pyydettiin ensiksi kuvailemaan heidän saksan kokeisiin lukuaan. Tämän jälkeen heille vasta kerrottiin, että tutkimus käsittelee oppimisstrategioita, selitettiin käsitteen sisältö ja esitettiin suoria kysymyksiä koskien strategioiden käyttöä. Analyysissä kiinnitetään huomiota siihen, esiintyykö oppimisstrategioita heidän kuvailuissaan jo ennen kuin heiltä kysytään suoraan kyseisistä strategioista, sekä siihen, kuinka tietoisesti oppijat käyttävät strategioita. Tutkimuksessa käy ilmi, että vain harva oppija tuntee käsitteen ”oppimisstrategia” etukäteen. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että oppijat käyttävät suoria oppimisstrategioita tietoisemmin hyväkseen kuin epäsuoria strategioita. Kaikkein vahvimmin haastatteluista tulee esiin kognitiivisten strategioiden käyttö, joita oppijat käyttävät monipuolisesti ja tietoisesti.
Seuraavaksi empiirisessä osassa tarkastellaan, kuinka paljon haastateltavat tietävät oppimisstrategioista. Tarkoitus on selvittää, kuinka laajasti oppimisstrategioita opetetaan tai esitellään kouluissa. Tutkimuksessa käy ilmi, että oppimisstrategioita opetetaan koulussa tai kieltentunneilla vain hyvin vähän. Suurin osa haastateltavista kokee, että strategioiden opetukselle olisi tarvetta.
Kolmanneksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka tietoisia oppijat ovat omasta oppimistyylistään. Haastattelujen analysointi osoittaa, että oppijat ovat tietoisia omasta oppimistyylistään suhteessa havainnointikanavaan (esim.visuaalinen oppimistyyli). Suurin osa oppilaista osoittautui useamman eri oppimistyylin edustajaksi.
Asiasanat: oppimisstrategia, oppimistyyli, oppijatyyppi, kielen oppiminen, konstruktivismi
Tutkimukseni teoreettisessa osassa käsittelen ensin sekä kognitiivista että konstruktivistista oppimisteoriaa, jotka ovat kummatkin luoneet teoreettisen taustan oppimisstrategioille. Sen jälkeen tarkastelen oppimisstrategioita kieltenoppimisen näkökulmasta. Työssäni käytän oppimisstrategioiden jaottelua suoriin ja epäsuoriin strategioihin, joka perustuu mm. Rebecca L. Oxfordin (1990) luokitteluun. Oppimisstrategioilla tarkoitetaan toimintatapoja ja -suunnitelmia, joita oppijat tekevät oman oppimisensa järjestämiseksi ja jäsentämiseksi. Oppimisstrategiat ovat siis funktioita, jotka auttavat oppijaa etsimään, säilyttämään, tulkitsemaan ja käyttämään tietoa. Erityisesti oppimisstrategioiden käyttö näkyy oppijan kyvykkyydessä ohjata itse oppimistaan. Lisäksi esittelen oppimistyylien teoreettista taustaa ja kuvaan muutamia relevantteja oppimistyylejä, sillä oppijan oppimistyyli vaikuttaa myös siihen, miten ja millaisia strategioita hän valitsee.
Tutkimukseni empiirisessä osassa tarkastelen ensiksi oppijoiden vastauksia heidän oppimisstrategioiden käytöstään. Teemahaastattelussa oppijoita pyydettiin ensiksi kuvailemaan heidän saksan kokeisiin lukuaan. Tämän jälkeen heille vasta kerrottiin, että tutkimus käsittelee oppimisstrategioita, selitettiin käsitteen sisältö ja esitettiin suoria kysymyksiä koskien strategioiden käyttöä. Analyysissä kiinnitetään huomiota siihen, esiintyykö oppimisstrategioita heidän kuvailuissaan jo ennen kuin heiltä kysytään suoraan kyseisistä strategioista, sekä siihen, kuinka tietoisesti oppijat käyttävät strategioita. Tutkimuksessa käy ilmi, että vain harva oppija tuntee käsitteen ”oppimisstrategia” etukäteen. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että oppijat käyttävät suoria oppimisstrategioita tietoisemmin hyväkseen kuin epäsuoria strategioita. Kaikkein vahvimmin haastatteluista tulee esiin kognitiivisten strategioiden käyttö, joita oppijat käyttävät monipuolisesti ja tietoisesti.
Seuraavaksi empiirisessä osassa tarkastellaan, kuinka paljon haastateltavat tietävät oppimisstrategioista. Tarkoitus on selvittää, kuinka laajasti oppimisstrategioita opetetaan tai esitellään kouluissa. Tutkimuksessa käy ilmi, että oppimisstrategioita opetetaan koulussa tai kieltentunneilla vain hyvin vähän. Suurin osa haastateltavista kokee, että strategioiden opetukselle olisi tarvetta.
Kolmanneksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka tietoisia oppijat ovat omasta oppimistyylistään. Haastattelujen analysointi osoittaa, että oppijat ovat tietoisia omasta oppimistyylistään suhteessa havainnointikanavaan (esim.visuaalinen oppimistyyli). Suurin osa oppilaista osoittautui useamman eri oppimistyylin edustajaksi.
Asiasanat: oppimisstrategia, oppimistyyli, oppijatyyppi, kielen oppiminen, konstruktivismi