Yhteiskuntavastuuraportointi ja sen kehittyminen valtio-omisteisissa pörssilistatuissa yrityksissä
LAHTINEN, KARE (2013)
LAHTINEN, KARE
2013
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23668
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23668
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuu on käsitteenä moniulotteinen ja laaja. Se viittaa yrityksen toimintaan kestävän kehityksen mukaisten periaatteiden toteuttamisena yritystoiminnassa. Taustalla on kansainvälisen kaupan ja yhteiskunnan kestävän kehityksen tukeminen siten, että yritykset ottavat huomioon taloudellisten arvojen lisäksi ihmisten hyvinvointia ja ympäristöä koskevat arvot.
Tutkimuksessa tarkastellaan valtion omistamien pörssiyritysten yhteiskuntavastuun ilmenemistä vuosiraportoinnissa ja sitä, miten raportointi on kehittynyt. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan yhteiskuntavastuun viitekehystä, jossa erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskuntavastuuraportoinnin näkökulma. Lisäksi teoriaosuudessa kerrotaan globaalista näkökulmasta, johon yhteiskuntavastuu kestävän kehityksen kautta olennaisesti liittyy. Empiirisenä aineistona toimivat vuosiraportit yrityksistä, joita valtio omisti vuosina 1999 ja 2009. Tutkimus on vertailevaa ja kuvailevaa kvalitatiivista tutkimusta, joka pyrkii esittelemään aineistoa yhteiskuntavastuun eri ulottuvuuksien näkökulmista.
Tutkimuksessa selvisi, että yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointi oli yrityksillä varsin kirjavaa molempina tarkasteluvuosina ja toisaalta yhteiskuntavastuuraportointi koki suuria muutoksia, kun verrataan vuoden 1999 raportointia vuoden 2009 raportointiin. Vuoden 1999 yhteiskuntavastuuraportointi oli pitkälti ympäristöraportointia. Yhteiskuntavastuu ei ollut ilmiönä vielä niin merkittävä vuonna 1999, joka näkyi standardien vähäisenä lukumääränä. Yritykset raportoivat pitkälti haluamallaan tavalla ja raportit erosivat toisistaan hyvin paljon.
Vuoden 2009 yhteiskuntavastuuraportoinnissa näkyi selvästi, että erilaiset standardit kasvattivat suosiotaan ja yhteiskuntavastuu oli noussut yhtä suuremmaksi osaksi yritysten raportointia. Raportointi taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun kautta nousi suosioon. Standardeista GRI:n raportointistandardi nousi hyvin merkittäväksi. Raportit alkoivat muistuttaa yhä enemmän toisiaan, mutta raporttien erilaisuudesta ei silti päästy täysin eroon. Standardit sallivat hyvin luovan raportoinnin, jossa monet asiat jäävät vapaaehtoisuuden tasolle. Raportit olivat hyvin positiivisia kieliasuiltaan ja välttelivät negatiivisia asioita. Tämä näkyi esimerkiksi nihkeässä suhtautumisessa raporttien ulkoiseen varmennukseen.
Asiasanat: yhteiskuntavastuu, yritysvastuu, kestävä kehitys, valtionyhtiöt
Tutkimuksessa tarkastellaan valtion omistamien pörssiyritysten yhteiskuntavastuun ilmenemistä vuosiraportoinnissa ja sitä, miten raportointi on kehittynyt. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan yhteiskuntavastuun viitekehystä, jossa erityisenä mielenkiinnon kohteena on yhteiskuntavastuuraportoinnin näkökulma. Lisäksi teoriaosuudessa kerrotaan globaalista näkökulmasta, johon yhteiskuntavastuu kestävän kehityksen kautta olennaisesti liittyy. Empiirisenä aineistona toimivat vuosiraportit yrityksistä, joita valtio omisti vuosina 1999 ja 2009. Tutkimus on vertailevaa ja kuvailevaa kvalitatiivista tutkimusta, joka pyrkii esittelemään aineistoa yhteiskuntavastuun eri ulottuvuuksien näkökulmista.
Tutkimuksessa selvisi, että yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointi oli yrityksillä varsin kirjavaa molempina tarkasteluvuosina ja toisaalta yhteiskuntavastuuraportointi koki suuria muutoksia, kun verrataan vuoden 1999 raportointia vuoden 2009 raportointiin. Vuoden 1999 yhteiskuntavastuuraportointi oli pitkälti ympäristöraportointia. Yhteiskuntavastuu ei ollut ilmiönä vielä niin merkittävä vuonna 1999, joka näkyi standardien vähäisenä lukumääränä. Yritykset raportoivat pitkälti haluamallaan tavalla ja raportit erosivat toisistaan hyvin paljon.
Vuoden 2009 yhteiskuntavastuuraportoinnissa näkyi selvästi, että erilaiset standardit kasvattivat suosiotaan ja yhteiskuntavastuu oli noussut yhtä suuremmaksi osaksi yritysten raportointia. Raportointi taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun kautta nousi suosioon. Standardeista GRI:n raportointistandardi nousi hyvin merkittäväksi. Raportit alkoivat muistuttaa yhä enemmän toisiaan, mutta raporttien erilaisuudesta ei silti päästy täysin eroon. Standardit sallivat hyvin luovan raportoinnin, jossa monet asiat jäävät vapaaehtoisuuden tasolle. Raportit olivat hyvin positiivisia kieliasuiltaan ja välttelivät negatiivisia asioita. Tämä näkyi esimerkiksi nihkeässä suhtautumisessa raporttien ulkoiseen varmennukseen.
Asiasanat: yhteiskuntavastuu, yritysvastuu, kestävä kehitys, valtionyhtiöt