Liikuntapanostusten vaikutus kuntien terveydenhuollon kustannuksiin
PESSA, HANNU (2013)
2013
Kunnallistalous - Local Public Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23666
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23666
Tiivistelmä
Liikunta-aktiivisuuden vaikutus ihmisten terveyteen on tutkittu merkittäväksi. Myös liikunta-aktiivisuuden vaikutuksia terveyskustannuksiin on tutkittu, ja niissä on saatu merkkejä siitä, että liikunnallisilla ihmisillä on pienemmät terveyskustannukset kuin liikkumattomilla. Liikunnan lisäksi terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ravitsemus sekä tupakointi. Kuntatason liikuntapanoksien vaikutusta kuntalaisten terveyteen ei ole tutkittu Suomessa laajemmin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää näkyvätkö kuntien suuremmat liikuntapanostukset kuntalaisten pienempänä sairastavuutena ja sitä kautta pienempinä terveydenhuollon menoina. Vastaavasti tarkastellaan myös näkyvätkö pienemmät liikuntapanostukset suurempana sairastavuusasteena. Nollahypoteesin mukaan riippuvuutta liikuntapanostuksien ja terveydenhuollon menojen välillä ei ole.
Tutkimuksen kuntajoukko kattaa 236 kuntaa, jotka eivät ole olleet kuntaliitoksissa osallisina vuosina 2001–2013, eivätkä ole kuuluneet Ahvenanmaan maakuntaan tai Kainuun maakuntakokeiluun. Aineistossa on tutkimuskuntien kustannustiedot vuosilta 2001–2011 liikunta- ja terveyspalveluiden osalta. Näitä tietoja käsitellään tilastollisin menetelmin käyttäen ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulokset osoittavat, että nollahypoteesi ei pidä paikkaansa. Liikuntapanostuksien ja terveydenhuollon kustannusten välillä näyttäisi olevan yhteys, mutta yhteys ei ole viitekehyksen mukainen. Toisaalta heikkoa näyttöä hypoteesien toimivuudesta tulokset antavat, mutta näiden tulkinnassa on muistettava ympäristötekijöiden vaikutukset. Tulosten mukaan korkeammat liikuntapanostukset ennustavat korkeampia terveydenhuollon menoja. Myös suuremmat liikuntakustannukset näyttäisivät liittyvän korkeampaan sairastavuusasteeseen.
Tutkimuksen tulokset eivät osoita liikunnalla olevan myönteistä vaikutusta kuntalaisten terveydentilaan. Tutkimuksessa käytettäviin tilastolukuihin näyttää kuitenkin vaikuttavan hyvin paljon kunnan väkiluku sekä kunnan väestönmuutos. Nämä kaksi edellä mainittua tekijää vääristävät lukuja huomattavan paljon. Jatkossa pitäisi paremmin pystyä tarkastelemaan tunnuslukuja, jotka eivät ole riippuvaisia kunnan väkiluvusta sekä kohdistamaan tarkastelua yksittäisiin kuntiin, joissa terveyden edistäminen on strateginen kunnan kaikkia toimintoja koskeva yhteinen tavoite.
Asiasanat: terveyden edistäminen, terveysliikunta, kunnallistalous
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää näkyvätkö kuntien suuremmat liikuntapanostukset kuntalaisten pienempänä sairastavuutena ja sitä kautta pienempinä terveydenhuollon menoina. Vastaavasti tarkastellaan myös näkyvätkö pienemmät liikuntapanostukset suurempana sairastavuusasteena. Nollahypoteesin mukaan riippuvuutta liikuntapanostuksien ja terveydenhuollon menojen välillä ei ole.
Tutkimuksen kuntajoukko kattaa 236 kuntaa, jotka eivät ole olleet kuntaliitoksissa osallisina vuosina 2001–2013, eivätkä ole kuuluneet Ahvenanmaan maakuntaan tai Kainuun maakuntakokeiluun. Aineistossa on tutkimuskuntien kustannustiedot vuosilta 2001–2011 liikunta- ja terveyspalveluiden osalta. Näitä tietoja käsitellään tilastollisin menetelmin käyttäen ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä.
Tulokset osoittavat, että nollahypoteesi ei pidä paikkaansa. Liikuntapanostuksien ja terveydenhuollon kustannusten välillä näyttäisi olevan yhteys, mutta yhteys ei ole viitekehyksen mukainen. Toisaalta heikkoa näyttöä hypoteesien toimivuudesta tulokset antavat, mutta näiden tulkinnassa on muistettava ympäristötekijöiden vaikutukset. Tulosten mukaan korkeammat liikuntapanostukset ennustavat korkeampia terveydenhuollon menoja. Myös suuremmat liikuntakustannukset näyttäisivät liittyvän korkeampaan sairastavuusasteeseen.
Tutkimuksen tulokset eivät osoita liikunnalla olevan myönteistä vaikutusta kuntalaisten terveydentilaan. Tutkimuksessa käytettäviin tilastolukuihin näyttää kuitenkin vaikuttavan hyvin paljon kunnan väkiluku sekä kunnan väestönmuutos. Nämä kaksi edellä mainittua tekijää vääristävät lukuja huomattavan paljon. Jatkossa pitäisi paremmin pystyä tarkastelemaan tunnuslukuja, jotka eivät ole riippuvaisia kunnan väkiluvusta sekä kohdistamaan tarkastelua yksittäisiin kuntiin, joissa terveyden edistäminen on strateginen kunnan kaikkia toimintoja koskeva yhteinen tavoite.
Asiasanat: terveyden edistäminen, terveysliikunta, kunnallistalous