Asioimistulkit ja heidän asiakkaansa venäjänkielisestä asioimistulkkauksesta Suomessa = Perevodciki i ih klienty o russkom socialnom perevode v Finlândii
SKACHKOVA, IRINA (2013)
SKACHKOVA, IRINA
2013
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23659
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23659
Tiivistelmä
Asioimistulkkaus on viranomaisen tai yksityisen tahon ja tämän vieraskielisen asiakkaan välisen keskustelun tulkkausta. Asioimistulkkaus on Suomessa jo pitkään ollut tulkkauksen itsenäinen laji, vaikka sellaista ei ole Venäjällä ollenkaan. Venäläiset ovat virolaisten jälkeen suurin vähemmistö Suomessa, ja venäjän kieli on yksi tulkatuimmista kielistä Suomessa. Näistä syistä oli mielenkiintoista tutkia, miten venäjänkielinen asioimistulkkaus sujuu maan sisällä. Asioimistulkkauksen historia alkoi 1980-luvulla, kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen Vietnamista. Vuonna 1990 avattiin ensimmäinen tulkkikeskus, vuonna 1994 laadittiin ensimmäinen ammattitutkinto, vuonna 2002 ilmestyi asioimistulkkien ammattisäännöstö. Asioimistulkkauksen merkityksestä huolimatta se on tutkittu vain yksittäisissä artikkeleissa ja pro gradu -tutkielmissa, joista tässä tutkimuksessa annettu kattava selostus.Tutkimuksen päämenetelmä on kysely. Venäjänkielisellä lomakkeella 32 tulkkia vastasi kysymyksiin arkielämän ongelmista, suhtautumisesta koulutukseen ja asiakkaisiin. Tulkeilla oli myös mahdollisuus pohtia ammatin tulevaisuutta. Samoja aihepiirejä koskeviin kysymyksiin vastasi 64 venäläistä asiakasta, joilla on kokemusta työstä tulkin kanssa. Tämän pro gradu –tutkielman hypoteesi oli seuraava: tulkit ja asiakkaat pohtivat samoja ongelmia eri tavoin. Tutkimuksen tulokset kumosivat hypoteesin kokonaan. Ainoa kohta, joista tulkit ja asiakkaat olivat eri mieltä, on tulkin rooli kulttuurivälittäjänä. Yli puolet asiakkaista ei odota tulkeilta mitään kulttuurisidonnaisia lisäselityksiä.Useimmiten tulkit ja asiakkaat tapaavat toisensa terveys- ja sosiaalitoimistossa, ja tulkkauksen ulkopuolella heidän suhteensa ovat muodolliset. Asiakkaat arvioivat asioimistulkkauksen myönteisesti, kolmasosa antoi tulkeille suorituksestaan hyvän arvosanan (nelosen). Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että asioimistulkkien koulutuksessa on edelleen puutteita, eikä tulkeilla ole vastauksia terminologisiin kysymyksiin. Tulkit ovat onnistuneet ammattisääntöjen noudattamisessa, ja asiakkailta on tullut hyvin vähän palautetta tulkkien epäpätevyydestä. Sekä tulkit että asiakkaat ovat varmoja, että venäjänkielisellä asioimistulkkauksella on tulevaisuus. Asiakkailla ei ollut yhtenäistä mielipidettä tulkkien emotionaalisuudesta. Jotkut halusivat neutraalin tulkin, toiset odottivat tulkeilta tunteellisuutta ja empatiaa.
Asiasanat: ammattisäännöstö, ammattitutkinto, asioimistulkkaus, community interpreting
Asiasanat: ammattisäännöstö, ammattitutkinto, asioimistulkkaus, community interpreting