EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN VALTION YMPÄRISTÖVASTUUN KEHITTÄJÄNÄ
HEISKANEN, HETA-ELENA (2013)
2013
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23655
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23655
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksensa on systematisoida Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja identifioida siitä ympäristöä koskevia valtion velvoitteita. Velvoitteet koskevat niin ennakollisia toimia kuin vahingonkorvauksia. Myös velvoitteiden ennakoitavuuteen ja tulevaisuuden kehityskulkuun otetaan kantaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamia velvoitteita ja niistä syntyvää valtion vastuuta verrataan ympäristöoikeudessa ilmeneviin suojeluaukkoihin tai järjestelmän yleiseen suojeluheikkouteen. Tutkimus tarkastelee yleisen vastuumäärittelyn lisäksi erityiskysymyksenä ilmastonmuutosta sen ajankohtaisuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen yhteydessä käsitellään esimerkiksi ekstraterritoriaalisen vastuun problematiikkaa ja hajasaasteen vastuuttamisen ongelmia.
Tutkimus ottaa samalla kantaa yleisemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden merkitykseen paitsi sopimusvaltioiden piirissä, niin myös laajemmin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen roolia käsitellään myös vastaanottavana osapuolena, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hyödyntää myös enenevässä määrin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ulkopuolisia lähteitä tulkinnoissaan. Tutkielman voidaankin punnitsevan myös kysymystä siitä, missä määrin kansainvälisen oikeuden eri osa-alueilla esiintyviä yleisiä oppeja voi hyödyntää muussa kuin alkuperäisessä kontekstissa.
Asiasanat: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, ympäristö, valtion vastuu, ihmisoikeudet, EU, kansainvälinen oikeus, Euroopan ihmisoikeussopimus, tulkintaperiaatteet
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamia velvoitteita ja niistä syntyvää valtion vastuuta verrataan ympäristöoikeudessa ilmeneviin suojeluaukkoihin tai järjestelmän yleiseen suojeluheikkouteen. Tutkimus tarkastelee yleisen vastuumäärittelyn lisäksi erityiskysymyksenä ilmastonmuutosta sen ajankohtaisuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen yhteydessä käsitellään esimerkiksi ekstraterritoriaalisen vastuun problematiikkaa ja hajasaasteen vastuuttamisen ongelmia.
Tutkimus ottaa samalla kantaa yleisemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden merkitykseen paitsi sopimusvaltioiden piirissä, niin myös laajemmin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen roolia käsitellään myös vastaanottavana osapuolena, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hyödyntää myös enenevässä määrin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ulkopuolisia lähteitä tulkinnoissaan. Tutkielman voidaankin punnitsevan myös kysymystä siitä, missä määrin kansainvälisen oikeuden eri osa-alueilla esiintyviä yleisiä oppeja voi hyödyntää muussa kuin alkuperäisessä kontekstissa.
Asiasanat: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, ympäristö, valtion vastuu, ihmisoikeudet, EU, kansainvälinen oikeus, Euroopan ihmisoikeussopimus, tulkintaperiaatteet