Hädän ja puutteen lieventämiseksi Serlachiusten valtakunnassa : Sädeyhdistyksen edustama arvojärjestelmä 1920–1939

Abstract

Säde oli vuonna 1920 perustettu naisten suljettu yhdistys, jonka tarkoituksena oli toimia hyväntekeväisyysaatteen puolesta Mäntän tehdasyhteisössä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Sädettä sen edustaman arvojärjestelmän kautta yhdistyksen perustamisesta vuoteen 1939 saakka.

Historiantutkimus on käsitellyt tehdasyhteisöjä laajalti, mutta se on fokusoitunut lähes yksipuolisesti työväkeen. Lähestyn tutkielmassani G. A. Serlachius Oy:n hallinnoimaa Mänttää poikkeuksellisesti yläluokan näkökulmasta. Säteen elitistinen status perustui jäsenten sijoittumiseen yhteisön hierarkian huipulle. Tarkastelen Säteen arvojärjestelmää sen toiminnan kautta. Mitkä olivat ne arvot eli avustuksen kohteet, jotka konkretisoituivat hyväntekeväisyydeksi? Entä oliko Säteellä joitain sellaisia arvoja, jotka eivät suoranaisesti näkyneet sen toiminnassa, mutta jotka ohjailivat sitä julkisen pinnan alla? Kutsun näkymättömiä arvoja hiljaisiksi diskursseiksi. Lisäksi selvitän, millaiseen mentaaliseen kudelmaan Säteen arvojärjestelmä limittyi eli suhteutan avustustoiminnan sitä ympäröiviin konteksteihin. Teoreettinen kehykseni rakentuu arvotutkimukselle. Huomioin myös mentaliteettihistorian tradition, joka on vakiintunut alusta kollektiivisten ajatusmaailmojen analysoinnissa mutta uusi lähtökohta eliittien tutkimukseen. Kaksi tärkeintä lähderyhmääni ovat Säde-yhdistyksen oma arkistomateriaali sekä paikallislehtiKuorevesi-Mänttä- Vilppula. Tulkitsen aineistoani diskurssin käsitteen avulla.

Arvojärjestelmässä kohtaavat eksplisiittiset ja implisiittiset arvot eli hiljaiset diskurssit. Säde-yhdistyksen sosiaaliset käytänteet, teot ja kieli argumentoivat kuuden arvon puolesta: naisten, äitien, lasten ja vähävaraisten sekä kotitalousideologian ja maanpuolustuksen. Yleisen suuntauksen mukaisesti näistä tärkeimpiä olivat äidit ja lapset, joiden hyvinvointi oli yleisesti hyväksytty päämäärä maailmansotien välisenä aikana. Äitien merkityksellisyys johti lapsiin, jotka kansakunnan tulevaisuutena olivat yhdistyksen liikkeellepaneva voima. Vähävaraisten ja naisten asiat jäivät äitien ja lasten varjoon. Kotitalousideologian merkitys himmeni vuosien kuluessa, ja se sulautui osaksi muiden arvojen toteutusta. Maanpuolustuksen arvo korostui vasta talvisodan alla. Arvojen lisäksi tunnistan Säde-yhdistyksen kolme hiljaista diskurssia: Serlachius-yhtiön intressit, oikeistolaisuuden ja kristillisyyden. Ne olivat perimmäisiä traditioita, joissa Säde- yhdistyksen argumentaatio ja toiminta saivat lopulliset perustelunsa ja jotka ohjailivat koko arvojärjestelmän rakentumista. Henkilösuhteet ja raha-avustukset sitoivat Säteen tiukasti Serlachius-yhtiöön. Yhtiö luki yhdistyksen osaksi sosiaalihuoltoaan, vaikka todellisuudessa Säde otti hoitaakseen hyvinvointipalveluita sekä tehtaan että Mäntän kunnan vastuualueilta. Sisällissodan lopputulokseen nojannut oikeistolaisuus leimasi Serlachius-yhtiötä lähipiireineen. Siten se oli ehkä piilotettu mutta olennainen osa myös Säteen arvojärjestelmää, ja siivilöityi kaikkeen yhdistyksen kasvatus- ja sivistystyöhön. Oikeistoaatteen lisäksi tämä yhteiskunnallinen äitiys pohjasi kristillisille arvoille.

Aiempi historiantutkimus on ylläpitänyt Säde-yhdistyksen mystistä mainetta yläluokan suljettuna hyväntekeväisyyspiirinä, mutta tutkimukseni paljastaa elitistisen imagon takaa luultua moniulotteisemman järjestön. Kompleksisuus ei synny ainoastaan toiminnan vivahteisuudesta, vaan myös Säteen kiinnittymisestä Serlachius-yhtiöön ja Mäntän kuntaan. Se ei antanut Serlachius-yhtiön ja kunnan valtataistelun estää sitä edistämästä tavoitteitaan, vaan tasapainotteli tahojen jännitteisessä välimaastossa. Säde toteutti arvokonservatiivisuuttaan aikana, jolloin rouvasväenyhdistysten kaltaiset altruistiset järjestöt olivat jo vanhentuneita ja väistymässä julkisten sosiaalipalveluiden tieltä. Porvarillisesta sovinnaisuudestaan huolimatta se ei aina vastannut ympäröivän yhteisön näkemyksiin ja tarpeisiin moraalin, sosiaalipolitiikan tai hyväntekeväisyyden alueilla. Samalla kun Säteen yläluokkaisuus vahvisti Mäntän hierarkkisuutta, monet yhdistyksen toimet kaatoivat raja-aitoja paikallisten sosiaaliryhmien väliltä.

Asiasanat: arvot, mentaliteetti, hyväntekeväisyys, järjestö, Mänttä, tehdasyhteisö, 1920-luku, 1930-luku