Tietojärjestelmien strategialähtöinen toiminnallinen kehittäminen
NISKANEN, RISTO (2013)
2013
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23626
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23626
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisen kehittämisen ohjausta ja sen suhdetta poliisin tulossuunnitteluprosessiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten poliisin tulosohjaus ja siinä tapahtuneet muutokset vaikuttivat Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnalliseen kehittämiseen 2000-luvun aikana. Aihetta tarkastellaan Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisesta kehittämisestä vastanneiden johto- ja ohjausryhmien näkökulmasta.
Tutkimusaineistona käytettiin ohjauksesta vastanneiden johto- ja ohjausryhmien kokousaineistoja, poliisin tulossuunnitteluasiakirjoja sekä toteutettujen kehittämistöiden määrittelydokumentteja. Kirjallisen aineiston täydentämiseksi suoritettiin lisäksi keskeisesti Poliisiasiain tietojärjestelmän ohjauksesta vastanneiden sekä poliisin tulossuunnitteluun osallistuneiden henkilöiden asiantuntijahaastattelut teemahaastatteluna. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällön analyysin keinoin.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisesta kehittämisestä vastanneiden johto- ja ohjausryhmien välinen suhde tulossuunnitteluprosessiin on ollut 2000-luvulla satunnainen ja epäformaali. Tulostavoitteiden saavuttamista tukevien toiminnallisten tarpeiden välittyminen tietojärjestelmän toiminnallisen kehittämisen toimenpiteiksi on jäänyt sattumanvaraiseksi. Toiminnallisen kehittämisen kehitysehdotuksia ei myöskään ole arvioitu suhteessa tulostavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta voidaan kuitenkin todeta, että useissa tapauksissa järjestelmään toteutetuilla toiminnallisen kehittämisen töillä on ollut tulossuunnittelussa asetetuista tavoitteista johdettavissa olevia vaikuttimia. Lisäksi poliisin tietohallinnon taloudellinen ohjaus sidottiin tutkielman kohdeajanjaksolla osaksi poliisin tulosohjausprosessia. Tämän avulla on saavutettu merkittävä parannus toiminnallisen kehittämisen suunnitelmallisuuteen.
Jatkossa Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisessa kehittämisessä tulee varmistaa ohjauksesta vastaavien ohjaus- ja johtoryhmien välinen formaali vuorovaikutus. Lisäksi tulee parantaa toteutettavaksi suunniteltujen kehittämisehdotusten arviointia. Myös johto- ja ohjausryhmien kokoonpanolla tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi rooli, sillä Poliisiasiain tietojärjestelmä korvataan lähitulevaisuudessa uudella järjestelmällä, johon integroidaan merkittävä osa poliisin nykyisin käytössä olevista operatiivisista tietojärjestelmistä.
Tutkimusaineistona käytettiin ohjauksesta vastanneiden johto- ja ohjausryhmien kokousaineistoja, poliisin tulossuunnitteluasiakirjoja sekä toteutettujen kehittämistöiden määrittelydokumentteja. Kirjallisen aineiston täydentämiseksi suoritettiin lisäksi keskeisesti Poliisiasiain tietojärjestelmän ohjauksesta vastanneiden sekä poliisin tulossuunnitteluun osallistuneiden henkilöiden asiantuntijahaastattelut teemahaastatteluna. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällön analyysin keinoin.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisesta kehittämisestä vastanneiden johto- ja ohjausryhmien välinen suhde tulossuunnitteluprosessiin on ollut 2000-luvulla satunnainen ja epäformaali. Tulostavoitteiden saavuttamista tukevien toiminnallisten tarpeiden välittyminen tietojärjestelmän toiminnallisen kehittämisen toimenpiteiksi on jäänyt sattumanvaraiseksi. Toiminnallisen kehittämisen kehitysehdotuksia ei myöskään ole arvioitu suhteessa tulostavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta voidaan kuitenkin todeta, että useissa tapauksissa järjestelmään toteutetuilla toiminnallisen kehittämisen töillä on ollut tulossuunnittelussa asetetuista tavoitteista johdettavissa olevia vaikuttimia. Lisäksi poliisin tietohallinnon taloudellinen ohjaus sidottiin tutkielman kohdeajanjaksolla osaksi poliisin tulosohjausprosessia. Tämän avulla on saavutettu merkittävä parannus toiminnallisen kehittämisen suunnitelmallisuuteen.
Jatkossa Poliisiasiain tietojärjestelmän toiminnallisessa kehittämisessä tulee varmistaa ohjauksesta vastaavien ohjaus- ja johtoryhmien välinen formaali vuorovaikutus. Lisäksi tulee parantaa toteutettavaksi suunniteltujen kehittämisehdotusten arviointia. Myös johto- ja ohjausryhmien kokoonpanolla tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi rooli, sillä Poliisiasiain tietojärjestelmä korvataan lähitulevaisuudessa uudella järjestelmällä, johon integroidaan merkittävä osa poliisin nykyisin käytössä olevista operatiivisista tietojärjestelmistä.