Viimeiseen pisaraan. Sisällönanalyyttinen tarkastelu veden niukkuuden merkityksistä Israelissa.
MARKKANEN, LAURA (2013)
2013
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23619
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23619
Tiivistelmä
Vesi niukkana hyödykkeenä on saanut Israelissa vuosien saatossa hyvin moninaisia merkityksiä, joista useat kytkeytyvät ideologisiin ja historiallisiin näkemyksiin sen merkittävyydestä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Israelin hallituksen avainministerien näkemyksiä veden niukkuudesta tänä päivänä. Pyrin selvittämään, nähdäänkö niukkuus erityisen uhkaavana tai välittömiä toimenpiteitä vaativana. Tutkimusasetelman taustalla on keskustelu turvallisuuskäsitteen muutoksesta, jonka myötä turvallisuutta uhkaaviksi tekijöiksi voidaan lukea myös sellaisia asioita kuten ympäristön muutos.
Israel on tutkimuskohteena mielenkiintoinen, sillä monet perinteiseksi luetut uhkat ovat sen nykyisyydessä edelleen vahvasti läsnä. Yhdeksi suureksi tulevaisuuden haasteeksi on kuitenkin ennustettu ilmastonmuutoksen myötä pahenevaa pulaa vedestä. Lisäksi Israel on profiloitunut viime vuosina vihreiden arvojen kannattajana etenkin kansainvälisillä areenoilla. Tämän taustan valossa tutkimuksen yhtenä tarkastelun kohteena on se, miten nykyinen keskustelu resurssipulasta ja sen mahdollisesta uhkasta sijoittuu turvallisuuden laajaan debattiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisen teoria. Sen keskeisenä ajatuksena on, että käytännössä mistä tahansa asiasta voidaan luoda turvallisuusuhka diskurssin avulla. Metodina toimivan sisällönanalyysin keinoin pyrin selvittämään, löytyykö veden niukkuuteen liittyvistä keskusteluista viitteitä turvallistamisyrityksistä. Keskityn erityisesti aineistosta löytyviin riskihavaintoihin, keskeisiin arvoihin ja esitettyihin ratkaisuvaihtoehtoihin.
Analyysin keskeisenä havaintona oli, että keskusteluun veden niukkuudesta liittyy riskipuhetta ja uhkaavuudesta kieliviä diskursseja. Niukkuus nähtiin erityisen kriittisenä ongelmana globaalitason resurssipulasta puhuttaessa. Kansallisen tason näkemyksiä ohjasi enemmän ajatus teknologisten innovaatioiden tuomista helpotuksista, minkä ansiosta myös riskihavainnot olivat lievempiä. Ilmastonmuutosdiskurssin esiintyminen vesikeskustelun rinnalla oli omiaan lisäämään kuvaa niukkuudesta nopeaa toimintaa vaativana ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana asiana molemmilla tasoilla. Globaalin diskurssin vahvuus ja luonne sai pohtimaan sen käyttömahdollisuuksia myös Israelin ja Palestiinan välisen vesiongelman ratkaisemisessa.
Tutkimuksen perusteella keskustelusta oli löydettävissä viitteitä myös uudenlaisesta turvallisuusajattelusta. Tämä oli nähtävissä erityisesti siinä, kuinka veden niukkuuden yhteydessä korostettiin kestävän kulutuksen merkitystä ja välitöntä tarvetta vähentää kulutusta. Tutkielmani tulokset osoittavat, että veden niukkuus on mahdollista nähdä enemmän ympäristöön itsessään liittyvänä uhkana myös Israelin värikkään historian asettamassa kontekstissa. Kokonaisvaltaiseen asennemuutokseen on kuitenkin vielä pitkä matka.
Asiasanat:laaja turvallisuus, turvallistaminen, Israel, vesi, sisällönanalyysi
Israel on tutkimuskohteena mielenkiintoinen, sillä monet perinteiseksi luetut uhkat ovat sen nykyisyydessä edelleen vahvasti läsnä. Yhdeksi suureksi tulevaisuuden haasteeksi on kuitenkin ennustettu ilmastonmuutoksen myötä pahenevaa pulaa vedestä. Lisäksi Israel on profiloitunut viime vuosina vihreiden arvojen kannattajana etenkin kansainvälisillä areenoilla. Tämän taustan valossa tutkimuksen yhtenä tarkastelun kohteena on se, miten nykyinen keskustelu resurssipulasta ja sen mahdollisesta uhkasta sijoittuu turvallisuuden laajaan debattiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisen teoria. Sen keskeisenä ajatuksena on, että käytännössä mistä tahansa asiasta voidaan luoda turvallisuusuhka diskurssin avulla. Metodina toimivan sisällönanalyysin keinoin pyrin selvittämään, löytyykö veden niukkuuteen liittyvistä keskusteluista viitteitä turvallistamisyrityksistä. Keskityn erityisesti aineistosta löytyviin riskihavaintoihin, keskeisiin arvoihin ja esitettyihin ratkaisuvaihtoehtoihin.
Analyysin keskeisenä havaintona oli, että keskusteluun veden niukkuudesta liittyy riskipuhetta ja uhkaavuudesta kieliviä diskursseja. Niukkuus nähtiin erityisen kriittisenä ongelmana globaalitason resurssipulasta puhuttaessa. Kansallisen tason näkemyksiä ohjasi enemmän ajatus teknologisten innovaatioiden tuomista helpotuksista, minkä ansiosta myös riskihavainnot olivat lievempiä. Ilmastonmuutosdiskurssin esiintyminen vesikeskustelun rinnalla oli omiaan lisäämään kuvaa niukkuudesta nopeaa toimintaa vaativana ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana asiana molemmilla tasoilla. Globaalin diskurssin vahvuus ja luonne sai pohtimaan sen käyttömahdollisuuksia myös Israelin ja Palestiinan välisen vesiongelman ratkaisemisessa.
Tutkimuksen perusteella keskustelusta oli löydettävissä viitteitä myös uudenlaisesta turvallisuusajattelusta. Tämä oli nähtävissä erityisesti siinä, kuinka veden niukkuuden yhteydessä korostettiin kestävän kulutuksen merkitystä ja välitöntä tarvetta vähentää kulutusta. Tutkielmani tulokset osoittavat, että veden niukkuus on mahdollista nähdä enemmän ympäristöön itsessään liittyvänä uhkana myös Israelin värikkään historian asettamassa kontekstissa. Kokonaisvaltaiseen asennemuutokseen on kuitenkin vielä pitkä matka.
Asiasanat:laaja turvallisuus, turvallistaminen, Israel, vesi, sisällönanalyysi