Phraseologie und Idiomatik in der Deutschen Sprache - erläutert am Beispiel von phraseologischen Ausdrücken mit der Bedeutung von "Betrug"
HILDINGER, JOHANNA (2013)
2013
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23612
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23612
Tiivistelmä
Pro-gradu työni tarkoituksena on tarkastella Saksan kielen idiomeja; erityisesti niitä idiomeja, jotka ilmaisevat jonkinasteisen petoksen tai huijauksen tekoa. Työni teoriaosassa käsittelen fraseologia- ja idiomikäsitteitä, ja myös kognitiivisia kategorisoitumisaspekteja. Analyysiosassa tarkastelen valitut idiomit teorian avulla.
Luvuissa 2-4 selitän lähdemateriaalin avulla, mitä fraseologia ja idiomikäsite ovat. Käytän lähteinä Wolfgang FleischerinPhraseologie der deutschen Gegenwartssprache-teosta (1997) ja Harald Burgerin Idiomatik des Deutschen-teosta (1973). Luvussa 5 käsittelen idiomitutkimuksen kognitiivisia aspekteja Dmitrij Dobrovol?skijin Kognitive Aspekte der Idiom-Semantik-teoksen avulla(1995).
Fraseologia ja idiomikäsite ovat suhteellisin uusia tutkimussuuntia kielitieteessä, ja ovat osittain vielä puuttellisia. Sen takia tässä tutkimuskentässä saattaa edelleen löytyä monta erilaista tutkimus- ja jaotteluyrityksiä.
Fraseologiset lausekkeet ovat kiinteitä ilmaisuja, joilla on tietty merkitys. Tätä ei yleensä voida suoraan tulkita lausekkeen yksittäisien sanojen merkityksestä, vaan ainoastaan lausekkeesta kokonaisuudessaan. Fraseologismit ovat yleensä myös idiomaattisia; idiomaattisuuden aste tosin saattaa vaihdella. Tämän lisäksi fraseologiset lausekkeet osoittavat tietynlaista vakausta, usein on mahdotona vaihtaa yksittäisten komponenttien tilalle toista sanaa, ilman että idiomaattinen merkitys häviää.
Idiomit ovat semanttisesti rajattuja, motivoituneita tai epämotivoituneita ja jaoteltu kolmeen kategoriaan toimintonsa suhteen; nämä kategoriat ovat lekseemi, sanonnat ja pragmaattiset idiomit.
Nykyään on myös mahdollista tarkasta fraseologiaa ja idiomikäsitettä kognitiivisen lingvistiikan näkökulmasta. Näitä aspekteja käsittelen työni kappaleessa 5.
Työni analyysiosassa tutkin niitä idiomeja, jotka ilmaiset petoksen ja huijauksen aktia, tarkemmin. Näitä idiomeja löytyi tutkittavista sanakirjoistaDeutsche RedewendungenundModerne DeutscheIdiomatikyhteensä 33 kappaletta.
Analyysin avulla selvisivät näiden idiomien seuraavanlaiset ominaisuudet: Suurin osa petos-idiomeista ovat täysin idiomaattisia. Ne eivät myöskään yleensä sisällä unikaaleja komponentteja ja kaikissa esiinty ainakin yksi säännöttömyys. Kun kyseessä on petos-idiomien tomivuus, voidaan todeta, että yleensä on kyse verbaalifraaseista.
Kun tarkastelee petos-idiomeja kognitiivisesta näkökulmasta, voidaan todeta, että niissä esiintyy korkea aste epäsäännöllisyyttä, mitä taas viitta idiomirakennelman vahvuuteen.
Asiasanat: idiomit, fraseologia
Luvuissa 2-4 selitän lähdemateriaalin avulla, mitä fraseologia ja idiomikäsite ovat. Käytän lähteinä Wolfgang FleischerinPhraseologie der deutschen Gegenwartssprache-teosta (1997) ja Harald Burgerin Idiomatik des Deutschen-teosta (1973). Luvussa 5 käsittelen idiomitutkimuksen kognitiivisia aspekteja Dmitrij Dobrovol?skijin Kognitive Aspekte der Idiom-Semantik-teoksen avulla(1995).
Fraseologia ja idiomikäsite ovat suhteellisin uusia tutkimussuuntia kielitieteessä, ja ovat osittain vielä puuttellisia. Sen takia tässä tutkimuskentässä saattaa edelleen löytyä monta erilaista tutkimus- ja jaotteluyrityksiä.
Fraseologiset lausekkeet ovat kiinteitä ilmaisuja, joilla on tietty merkitys. Tätä ei yleensä voida suoraan tulkita lausekkeen yksittäisien sanojen merkityksestä, vaan ainoastaan lausekkeesta kokonaisuudessaan. Fraseologismit ovat yleensä myös idiomaattisia; idiomaattisuuden aste tosin saattaa vaihdella. Tämän lisäksi fraseologiset lausekkeet osoittavat tietynlaista vakausta, usein on mahdotona vaihtaa yksittäisten komponenttien tilalle toista sanaa, ilman että idiomaattinen merkitys häviää.
Idiomit ovat semanttisesti rajattuja, motivoituneita tai epämotivoituneita ja jaoteltu kolmeen kategoriaan toimintonsa suhteen; nämä kategoriat ovat lekseemi, sanonnat ja pragmaattiset idiomit.
Nykyään on myös mahdollista tarkasta fraseologiaa ja idiomikäsitettä kognitiivisen lingvistiikan näkökulmasta. Näitä aspekteja käsittelen työni kappaleessa 5.
Työni analyysiosassa tutkin niitä idiomeja, jotka ilmaiset petoksen ja huijauksen aktia, tarkemmin. Näitä idiomeja löytyi tutkittavista sanakirjoistaDeutsche RedewendungenundModerne DeutscheIdiomatikyhteensä 33 kappaletta.
Analyysin avulla selvisivät näiden idiomien seuraavanlaiset ominaisuudet: Suurin osa petos-idiomeista ovat täysin idiomaattisia. Ne eivät myöskään yleensä sisällä unikaaleja komponentteja ja kaikissa esiinty ainakin yksi säännöttömyys. Kun kyseessä on petos-idiomien tomivuus, voidaan todeta, että yleensä on kyse verbaalifraaseista.
Kun tarkastelee petos-idiomeja kognitiivisesta näkökulmasta, voidaan todeta, että niissä esiintyy korkea aste epäsäännöllisyyttä, mitä taas viitta idiomirakennelman vahvuuteen.
Asiasanat: idiomit, fraseologia