Iäkkään potilaan sairaalasta kotiutuminen
LAAKKONEN, SANNA (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LAAKKONEN, SANNA
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-15Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden, ilman kotihoidon hoitajien tukea kotiutuvien potilaiden kotiutumisen suunnittelua ja toteutusta potilaiden arvioimana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden potilaiden näkökulmasta potilaan omia vaikutusmahdollisuuksia kotiutumisen suunnitteluun ja toteutukseen sairaalassa.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 75 vuotta täyttäneet ja vanhemmat potilaat, jotka kotiutuivat kahdesta eri sairaalasta kahdeksalta eri vuodeosastolta. Osastot olivat erikoistuneet sisätauteihin, yleislääketieteeseen ja geriatriaan. Aineistona oli 104 kyselylomaketta ja käytetty kyselylomake oli kehitetty tätä tutkimusta varten. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS 20.0 for Windows -ohjelmaa käyttäen. Avoimien kysymyksien vastaukset ovat esitelty tuloksissa suorin lainauksin.
Iäkkäiltä potilailta oli sairaalassa kysytty melko vähän heidän kotitaustastaan. Apuvälineitä kotiutujat saivat hyvin. Kotihoidon tukipalveluita vastaajat olisivat tarvinneet hieman tarjottua enemmän ja joka kahdeksas vastaaja olisi mielestään tarvinnut hoitajan käyntejä kotiutumisen jälkeen. Saamaansa ohjaukseen iäkkäät potilaat olivat tyytyväisiä. Heikoimmin potilaat olivat saaneet ohjausta, mistä voi pyytää apua, jos kotiutumisen jälkeen ilmenee ongelmia arjen toiminnoista selviytymisessä. Lääkehoidosta kotiutujat tiesivät hyvin, lukuun ottamatta lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kotiutumispäivänä suurin osa iäkkäistä potilaista keskusteli lääkärin kanssa kotiutumiseen liittyvistä asioista riittävästi, mutta hieman yli kolmasosa keskusteli hoitajien kanssa liian vähän. Kotiutumispäivänä kotiutumiseen liittyvät tunteet olivat positiivisia suurimmalla osalla iäkkäistä potilaista.
Iäkkäät potilaat olivat saaneet vaikuttaa oman kotiutumisensa suunnitteluun ja toteutukseen melko hyvin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä potilaan vaikutusmahdollisuuksiin kotiutumisen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat hoitoajan pituus, sairaalahoidon syy ja kotiutumiseen liittyvistä asioista keskusteleminen hoitajien kanssa kahtena eri päivänä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä iäkkään potilaan kotiutumista vuodeosastoilta. Tuloksien perusteella potilaan taustoihin tulisi perehtyä tarkemmin, jotta kotiutumisen suunnittelu ja toteutus perustuisi potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Iäkästä potilasta olisi hyvä ohjata, mistä hän voi saada tarvittaessa apua arjen toiminnoista selviytymiseen. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulisi keskustella riittävästi kotiutumispäivänä potilaan kanssa kotiutumiseen liittyvistä asioista ja kiireen näyttämistä potilaille tulisi välttää.
Asiasanat:ikääntyneet, vanhukset, kotiutuminen, kotiutus
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 75 vuotta täyttäneet ja vanhemmat potilaat, jotka kotiutuivat kahdesta eri sairaalasta kahdeksalta eri vuodeosastolta. Osastot olivat erikoistuneet sisätauteihin, yleislääketieteeseen ja geriatriaan. Aineistona oli 104 kyselylomaketta ja käytetty kyselylomake oli kehitetty tätä tutkimusta varten. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS 20.0 for Windows -ohjelmaa käyttäen. Avoimien kysymyksien vastaukset ovat esitelty tuloksissa suorin lainauksin.
Iäkkäiltä potilailta oli sairaalassa kysytty melko vähän heidän kotitaustastaan. Apuvälineitä kotiutujat saivat hyvin. Kotihoidon tukipalveluita vastaajat olisivat tarvinneet hieman tarjottua enemmän ja joka kahdeksas vastaaja olisi mielestään tarvinnut hoitajan käyntejä kotiutumisen jälkeen. Saamaansa ohjaukseen iäkkäät potilaat olivat tyytyväisiä. Heikoimmin potilaat olivat saaneet ohjausta, mistä voi pyytää apua, jos kotiutumisen jälkeen ilmenee ongelmia arjen toiminnoista selviytymisessä. Lääkehoidosta kotiutujat tiesivät hyvin, lukuun ottamatta lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kotiutumispäivänä suurin osa iäkkäistä potilaista keskusteli lääkärin kanssa kotiutumiseen liittyvistä asioista riittävästi, mutta hieman yli kolmasosa keskusteli hoitajien kanssa liian vähän. Kotiutumispäivänä kotiutumiseen liittyvät tunteet olivat positiivisia suurimmalla osalla iäkkäistä potilaista.
Iäkkäät potilaat olivat saaneet vaikuttaa oman kotiutumisensa suunnitteluun ja toteutukseen melko hyvin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä potilaan vaikutusmahdollisuuksiin kotiutumisen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat hoitoajan pituus, sairaalahoidon syy ja kotiutumiseen liittyvistä asioista keskusteleminen hoitajien kanssa kahtena eri päivänä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä iäkkään potilaan kotiutumista vuodeosastoilta. Tuloksien perusteella potilaan taustoihin tulisi perehtyä tarkemmin, jotta kotiutumisen suunnittelu ja toteutus perustuisi potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Iäkästä potilasta olisi hyvä ohjata, mistä hän voi saada tarvittaessa apua arjen toiminnoista selviytymiseen. Lisäksi hoitohenkilökunnan tulisi keskustella riittävästi kotiutumispäivänä potilaan kanssa kotiutumiseen liittyvistä asioista ja kiireen näyttämistä potilaille tulisi välttää.
Asiasanat:ikääntyneet, vanhukset, kotiutuminen, kotiutus