Kapitalismin tematiikka Juha Seppälän romaanissa Paholaisen haarukka
LEMMETTY, JARKO (2013)
LEMMETTY, JARKO
2013
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23602
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23602
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kapitalismin tematiikkaa erityisesti sosiaalisten suhteiden kautta hahmotettuna Juha Seppälän teoksessa Paholaisen haarukka (2008). ’Temaattisella’ tarkoitan teoksen keskeisiä, tärkeimpiä johtoajatuksia. Lähestymistapani on marxilainen, ja tässä yksi työn keskeisimpiä teoreetikkoja on Pertti Karkama. Käytän marxilaisia tai sellaisiksi luonnehdittuja käsitteitä kuten ideologia, hegemonia, vieraantuminen, tavaraistuminen ja esineistyminen. Tutkin Paholaisen haarukan kuvaamassa kapitalistisessa yhteiskunnassa elävien romaanihenkilöiden suhteita valtaan, subjektiuteen, kapitalismin ideologiaan ja hegemoniaan.
Kapitalistinen järjestelmä perustuu ihmisten välisiin suhteisiin niin kuin kaikki muutkin järjestelmät. Sitä voi kyllä kuvata systeemisenä järjestelmänä, joka noudattaa omia lakejaan, mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että lähtökohtana on aina ihminen itse. Marx kytkee sosiaalisen taloustieteelliseen, mutta itse noudatan tätä kytköstä hyvin väljästi. Painotan sosiaalisten suhteiden merkitystä sekä työssäni että käyttämässäni marxilaisessa teoriassa. Suhteutan myös marxilaisen kapitalismin kritiikin (post)modernismiin ja sen logiikkaan. Tämä liittää analyysini historialliseen viitekehykseen.
Analysoin sekä tiedostamatonta että tiedostettua vallan omaksumista ja sen tunkeutumista henkilöiden elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Tiedostamatonta vallan vaikutusta kuvataan kohdeteoksessa sekä suoraan että epäsuorasti siten, että henkilöiden maailmankuva muodostuu heidän tietämättään vallan rajoittamaksi. Tiedostettu vallan omaksuminen ja vaikutus ilmenee teoksessa suoraan. Tutkin, millainen suhde henkilöillä on kapitalismin ideologiaan ja hegemoniaan. Pohdin, miten nämä kaksi ilmenevät henkilöiden suhteissa heihin itseensä, heidän subjektiuteensa ja identiteettiinsä, sekä toisiin henkilöihin. Samoin hahmotan sitä tapaa, miten he näkevät maailman ideologisen todellisuuden läpi ja mitä henkilöt jättävät sanomatta suoraan, mutta joka ilmenee tekstistä sitä analysoitaessa. Teoksen voi tulkita myös satiiriksi, mutta rajaan tutkimukseni siten, että keskityn enimmäkseen sen marxilaiseen tulkintaan.
Osoitan tutkielmassani, että teoksessa kuvattu kapitalistinen järjestelmä ideologioineen ja hegemonioineen vaikuttaa monin tavoin siinä elävien romaanihenkilöiden elämään sekä suhteessa heihin itseensä että heidän suhteissaan muihin henkilöihin. Monet vaikutuksista ovat luonteeltaan negatiivisia. Saan tulokseksi, että näennäisesti järjestelmän ulkopuolelle joutuminen sisältää teoksessa samat kapitalistisen järjestelmän koodit kuin järjestelmän sisällä eläminenkin, eikä ulkopuolelle joutuminen ole periaatteessa mahdollista lainkaan. Paholaisen haarukka kuuluu kapitalismia tai historiallisessa mielessä rahavaltaa ja rikkautta kritisoivaan kirjallisuuden suuntaan, jolla on Suomessa pitkä perinne. Teos uudistaa vakiintuneita konventioita siten, että se kritikoi ja analysoi kapitalismia sekä sen sisältä käsin että ulkoa.
Asiasanat:Juha Seppälä, marxilainen kirjallisuudentutkimus, kapitalismi, sosiaaliset suhteet, ideologia, hegemonia, postmoderni, vieraantuminen
Kapitalistinen järjestelmä perustuu ihmisten välisiin suhteisiin niin kuin kaikki muutkin järjestelmät. Sitä voi kyllä kuvata systeemisenä järjestelmänä, joka noudattaa omia lakejaan, mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että lähtökohtana on aina ihminen itse. Marx kytkee sosiaalisen taloustieteelliseen, mutta itse noudatan tätä kytköstä hyvin väljästi. Painotan sosiaalisten suhteiden merkitystä sekä työssäni että käyttämässäni marxilaisessa teoriassa. Suhteutan myös marxilaisen kapitalismin kritiikin (post)modernismiin ja sen logiikkaan. Tämä liittää analyysini historialliseen viitekehykseen.
Analysoin sekä tiedostamatonta että tiedostettua vallan omaksumista ja sen tunkeutumista henkilöiden elämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Tiedostamatonta vallan vaikutusta kuvataan kohdeteoksessa sekä suoraan että epäsuorasti siten, että henkilöiden maailmankuva muodostuu heidän tietämättään vallan rajoittamaksi. Tiedostettu vallan omaksuminen ja vaikutus ilmenee teoksessa suoraan. Tutkin, millainen suhde henkilöillä on kapitalismin ideologiaan ja hegemoniaan. Pohdin, miten nämä kaksi ilmenevät henkilöiden suhteissa heihin itseensä, heidän subjektiuteensa ja identiteettiinsä, sekä toisiin henkilöihin. Samoin hahmotan sitä tapaa, miten he näkevät maailman ideologisen todellisuuden läpi ja mitä henkilöt jättävät sanomatta suoraan, mutta joka ilmenee tekstistä sitä analysoitaessa. Teoksen voi tulkita myös satiiriksi, mutta rajaan tutkimukseni siten, että keskityn enimmäkseen sen marxilaiseen tulkintaan.
Osoitan tutkielmassani, että teoksessa kuvattu kapitalistinen järjestelmä ideologioineen ja hegemonioineen vaikuttaa monin tavoin siinä elävien romaanihenkilöiden elämään sekä suhteessa heihin itseensä että heidän suhteissaan muihin henkilöihin. Monet vaikutuksista ovat luonteeltaan negatiivisia. Saan tulokseksi, että näennäisesti järjestelmän ulkopuolelle joutuminen sisältää teoksessa samat kapitalistisen järjestelmän koodit kuin järjestelmän sisällä eläminenkin, eikä ulkopuolelle joutuminen ole periaatteessa mahdollista lainkaan. Paholaisen haarukka kuuluu kapitalismia tai historiallisessa mielessä rahavaltaa ja rikkautta kritisoivaan kirjallisuuden suuntaan, jolla on Suomessa pitkä perinne. Teos uudistaa vakiintuneita konventioita siten, että se kritikoi ja analysoi kapitalismia sekä sen sisältä käsin että ulkoa.
Asiasanat:Juha Seppälä, marxilainen kirjallisuudentutkimus, kapitalismi, sosiaaliset suhteet, ideologia, hegemonia, postmoderni, vieraantuminen