Työhyvinvointi talousjournalismin silmin
KNASTER, TOM (2013)
2013
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23594
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23594
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa syvennyn siihen, minkälaisen kuvan talousmedia antaa työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi on luonteeltaan erittäin laaja-alainen käsite, jonka välittömään läheisyyteen liitetään usein muita käsitteitä kuten, työelämän laatu sekä työolot. Tutkimuksen edetessä lukijalle selviää käsitteiden merkitykset, sekä erilaiset tulkintavat.
Tutkimukseni rakentuu sisällönanalyysin varaan, jonka olen tehnyt valitsemastani Kauppalehdestä poimitusta tutkimusaineistosta. Tutkimukseni kulku ja tutkimusraportin rakenne johdattaa lukijan teoreettisen viitekehyksen ja käsitteiden määrittelyn kautta aineiston pariin. Alussa pyrin tutustuttamaan lukijan käytettyyn aineistoon, jonka yhteydessä lukijaa saa mahdollisuuden tutustua Kauppalehteen. Tästä siirryn varsinaisen tutkimusaineiston valitsemiseen. Tutkimusraportin loppu käsittää sisällönanalyysin avulla tutkitun ja uudelleen järjestetyn aineiston sekä tekemäni johtopäätökset itse aineistosta, että akateemisesta kirjallisuudesta. Aivan lopuksi pyrin pohtimaan oman tutkimustyöni valossa mahdollisia jatkotutkimusreittejä ja kiinnostavia laajennuksia omaan tutkimukseeni liittyen.
Tutkimuskysymykseni kuuluu, miten media jäsentää työhyvinvointia sekä toisaalta miten valittu akateemisen kirjallisuus ja sen tulkinnat työhyvinvoinnista suhtautuvat tähän. Tutkimuksessani painotus korostaa ensimmäistä esitetyistä kysymyksistä.
Vastauksena edellisiin päädyin Kauppalehden tulkitsevan työhyvinvointia monipuolisesti löytämieni jäsennysten jakautuessa kolmeen pääluokkaan. Kauppalehdessä työhyvinvointi rakentuu selkeästi taloudellisten intressien varaan, jolloin jäsennyksissä korostuu tuotannollinen tehokkuus sekä voiton tavoittelu, mutta yhtälailla tappioiden minimoiminen. Tässä keskustelussa työhyvinvointi määrittyy instrumentaalissa roolissa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kauppalehdessä korostuu edellisen lisäksi sosiaalinen työhyvinvoinnin ajattelu, jossa työhyvinvointia jäsennettään osana laajempaa yksilöllistä hyvinvointia, joka syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Omalla tutkimuksella pyrin saavuttamaan muutamia eri asioita. Ensinnäkin pyrin laajentamaan omaa ymmärrystäni liittyen työmarkkinoihin sekä työmaailmaan. Toinen tärkeä tavoiteeni on lisätä keskustelua työhyvinvoinnista omalta osaltani koska koen, että teeman merkitys tulevaisuuden kannalta on merkittävä.
Asiasanat: Työhyvinvointi, työelämän laatu, työolot, sosiaalinen konstruktionismi, sisällönanalyysi
Tutkimukseni rakentuu sisällönanalyysin varaan, jonka olen tehnyt valitsemastani Kauppalehdestä poimitusta tutkimusaineistosta. Tutkimukseni kulku ja tutkimusraportin rakenne johdattaa lukijan teoreettisen viitekehyksen ja käsitteiden määrittelyn kautta aineiston pariin. Alussa pyrin tutustuttamaan lukijan käytettyyn aineistoon, jonka yhteydessä lukijaa saa mahdollisuuden tutustua Kauppalehteen. Tästä siirryn varsinaisen tutkimusaineiston valitsemiseen. Tutkimusraportin loppu käsittää sisällönanalyysin avulla tutkitun ja uudelleen järjestetyn aineiston sekä tekemäni johtopäätökset itse aineistosta, että akateemisesta kirjallisuudesta. Aivan lopuksi pyrin pohtimaan oman tutkimustyöni valossa mahdollisia jatkotutkimusreittejä ja kiinnostavia laajennuksia omaan tutkimukseeni liittyen.
Tutkimuskysymykseni kuuluu, miten media jäsentää työhyvinvointia sekä toisaalta miten valittu akateemisen kirjallisuus ja sen tulkinnat työhyvinvoinnista suhtautuvat tähän. Tutkimuksessani painotus korostaa ensimmäistä esitetyistä kysymyksistä.
Vastauksena edellisiin päädyin Kauppalehden tulkitsevan työhyvinvointia monipuolisesti löytämieni jäsennysten jakautuessa kolmeen pääluokkaan. Kauppalehdessä työhyvinvointi rakentuu selkeästi taloudellisten intressien varaan, jolloin jäsennyksissä korostuu tuotannollinen tehokkuus sekä voiton tavoittelu, mutta yhtälailla tappioiden minimoiminen. Tässä keskustelussa työhyvinvointi määrittyy instrumentaalissa roolissa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kauppalehdessä korostuu edellisen lisäksi sosiaalinen työhyvinvoinnin ajattelu, jossa työhyvinvointia jäsennettään osana laajempaa yksilöllistä hyvinvointia, joka syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Omalla tutkimuksella pyrin saavuttamaan muutamia eri asioita. Ensinnäkin pyrin laajentamaan omaa ymmärrystäni liittyen työmarkkinoihin sekä työmaailmaan. Toinen tärkeä tavoiteeni on lisätä keskustelua työhyvinvoinnista omalta osaltani koska koen, että teeman merkitys tulevaisuuden kannalta on merkittävä.
Asiasanat: Työhyvinvointi, työelämän laatu, työolot, sosiaalinen konstruktionismi, sisällönanalyysi