Ilta-Sanomien uutisotsikoiden rakenteet ja semantiikka vuosina 1974 ja 2009
LEINONEN, JOHANNA (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEINONEN, JOHANNA
2013
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-13Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia iltapäivälehden, Ilta-Sanomien, uutisotsikot ovat rakenteeltaan ja semantiikaltaan ja miten uutisotsikot ovat muuttuneet vuosien 1974 ja 2009 välillä.
Aineistona ovat Ilta-Sanomien painetut versiot ja niistä uutisjuttujen varsinaiset otsikot, ei väliotsikot. Otsikot on kerätty etusivuilta, kotimaan uutisista ja viihde- ja kulttuuriuutisista. Aineistona on 778 otsikkoa: 386 kpl vuodelta 1974, ja 392 kpl vuodelta 2009.
Tutkin otsikoiden lausemaisuuden asteita: Erottelen toisistaan finiittiverbin sisältävät lauseet, muut verbin sisältävät lausumat (partisiippi- ja infinitiivilausekkeet) ja nominaaliset lausekkeet. Semantiikan osalta käsittelen henkilö- ja tapahtumapainotteisten otsikoiden suhdetta ja henkilöiden nimeämistä otsikoissa. Selvitän myös, millaisia finiittiverbejä lauseissa esiintyy. Tutkin, millaisia asiaintiloja verbit kuvaavat. Lopuksi perehdyn myös siihen, millaisissa funktioissa otsikoita käytetään.
Toimittajia kehotetaan käyttämään finiittiverbejä ja aktiivisia ilmauksia. Finiittiverbin sisältäviä lauseita esiintyykin otsikon rakennetyypeistä eniten sekä vuonna 1974 että vuonna 2009. Myös nominaalisia lausekkeita esiintyy suhteellisen paljon. Näistä yleisimpiä ovat substantiivilausekkeet, adverbiaalisessa käytössä esiintyvät fragmentit ja adverbiaalilausekkeet.
Henkilö- ja tapahtumapainotteisten otsikoiden suhde on muuttunut vuosikymmenien aikana: vuonna 1974 esiintyy tapahtumapainotteisia otsikoita selvästi eniten, mutta vuonna 2009 henkilöpainotteisten otsikoiden osuus on selvästi suurin. Henkilöiden nimeäminen otsikoissa on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Tämä voi liittyä henkilöuutisten määrän kasvuun, mutta voi myös olla vain otsikoissa ilmenevä pyrkimys nostaa esiin inhimillinen, henkilökohtainen näkökulma. Molempina tutkimusvuosina yleisnimiä käytetään useammin kuin erisnimiä: yli puolet nimistä on yleisnimiä. Erisnimien osuus on kuitenkin lisääntynyt tutkimusvuosien välillä.
Tutkin, millaisia asiaintiloja verbit kuvaavat. Molempina tutkimusvuosina selkeästi suurin osa finiittiverbeistä on konkreettisia. Suurimpia verbiryhmiä ovat tapahtuma- ja tekoverbit. Mentaalisista verbeistä tunneverbien osuus on kasvanut huomattavasti.
Hyvän otsikon kriteereihin kuuluu, että se kertoo uutisen keskeisimmän tiedon. Ilta-Sanomien uutisotsikoiden funktioista yleisin onkin kertovuus. Pelkän uutisen aiheen nimeäviä leimaotsikoita ja muita funktioita esiintyy selvästi vähemmän.
Asiasanat:lehtiotsikot, otsikkorakenne, semantiikka, lauserakenne
Aineistona ovat Ilta-Sanomien painetut versiot ja niistä uutisjuttujen varsinaiset otsikot, ei väliotsikot. Otsikot on kerätty etusivuilta, kotimaan uutisista ja viihde- ja kulttuuriuutisista. Aineistona on 778 otsikkoa: 386 kpl vuodelta 1974, ja 392 kpl vuodelta 2009.
Tutkin otsikoiden lausemaisuuden asteita: Erottelen toisistaan finiittiverbin sisältävät lauseet, muut verbin sisältävät lausumat (partisiippi- ja infinitiivilausekkeet) ja nominaaliset lausekkeet. Semantiikan osalta käsittelen henkilö- ja tapahtumapainotteisten otsikoiden suhdetta ja henkilöiden nimeämistä otsikoissa. Selvitän myös, millaisia finiittiverbejä lauseissa esiintyy. Tutkin, millaisia asiaintiloja verbit kuvaavat. Lopuksi perehdyn myös siihen, millaisissa funktioissa otsikoita käytetään.
Toimittajia kehotetaan käyttämään finiittiverbejä ja aktiivisia ilmauksia. Finiittiverbin sisältäviä lauseita esiintyykin otsikon rakennetyypeistä eniten sekä vuonna 1974 että vuonna 2009. Myös nominaalisia lausekkeita esiintyy suhteellisen paljon. Näistä yleisimpiä ovat substantiivilausekkeet, adverbiaalisessa käytössä esiintyvät fragmentit ja adverbiaalilausekkeet.
Henkilö- ja tapahtumapainotteisten otsikoiden suhde on muuttunut vuosikymmenien aikana: vuonna 1974 esiintyy tapahtumapainotteisia otsikoita selvästi eniten, mutta vuonna 2009 henkilöpainotteisten otsikoiden osuus on selvästi suurin. Henkilöiden nimeäminen otsikoissa on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Tämä voi liittyä henkilöuutisten määrän kasvuun, mutta voi myös olla vain otsikoissa ilmenevä pyrkimys nostaa esiin inhimillinen, henkilökohtainen näkökulma. Molempina tutkimusvuosina yleisnimiä käytetään useammin kuin erisnimiä: yli puolet nimistä on yleisnimiä. Erisnimien osuus on kuitenkin lisääntynyt tutkimusvuosien välillä.
Tutkin, millaisia asiaintiloja verbit kuvaavat. Molempina tutkimusvuosina selkeästi suurin osa finiittiverbeistä on konkreettisia. Suurimpia verbiryhmiä ovat tapahtuma- ja tekoverbit. Mentaalisista verbeistä tunneverbien osuus on kasvanut huomattavasti.
Hyvän otsikon kriteereihin kuuluu, että se kertoo uutisen keskeisimmän tiedon. Ilta-Sanomien uutisotsikoiden funktioista yleisin onkin kertovuus. Pelkän uutisen aiheen nimeäviä leimaotsikoita ja muita funktioita esiintyy selvästi vähemmän.
Asiasanat:lehtiotsikot, otsikkorakenne, semantiikka, lauserakenne