Katse kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden valinta verkkopalvelun avulla.
PÖNTINEN, JANNA (2013)
PÖNTINEN, JANNA
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23586
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23586
Tiivistelmä
Kaunokirjallisuuden hakuun kohdistunut tutkimus on perinteisesti keskittynyt siihen, miten lukijat valitsevat välittömässä fyysisessä läheisyydessään olevia teoksia. Kaunokirjallisuuden haku verkosta lisääntyy kuitenkin jatkuvasti, joten on tärkeää tutkia, miten luettavaa valitaan verkkopalvelun avulla. Kaunokirjallisuuden hakua tukevien verkkopalveluiden kehittämiseksi tarvitaan lisää ymmärrystä lukijoiden keinoista löytää itselleen mieluisaa luettavaa sekä tietoa seikoista, joita lukijat käyttävät hyvän luettavan tunnistamisessa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä kuvailutiedot ovat keskeisiä kaunokirjallisuuden lukijoiden valitessa itselleen luettavaa verkkopalvelun avulla. Tutkimuksessa verrattiin perinteisen kirjastojärjestelmän (www.satakirjastot.fi) ja rikastetun kaunokirjallisuusaiheisen verkkopalvelun (www.kirjasampo.fi) käyttöä. Luettavan valintaprosessin tarkastelussa keskityttiin ensisijaisesti yksittäisiin teossivuihin ja niillä oleviin kuvailutietoihin. Kaunokirjallisuuden hakua ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin koeasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistuneet henkilöt suorittivat etukäteen laadittuja simuloituja hakutehtäviä. Hakutehtävät oli suunniteltu aiemman tutkimuksen perusteella siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin tyypillisiä kaunokirjallisuuden hakutilanteita. Aineisto kerättiin katseenseurannan, kyselyiden ja havainnoinnin avulla. Katseenseuranta-aineisto ja kyselyvastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja niiden tulkinnassa käytettiin apuna testitilanteiden havainnoinnissa tehtyjä muistiinpanoja.
Tulosten perusteella keskeisin teoksen valintaan vaikuttanut seikka oli teoksen ja tekijän nimi. Katseenseuranta osoitti, että nimitietojen katsominen oli yhteydessä kiinnostavan teoksen valintaan, ja kyselyvastauksissa nimi sai eniten mainintoja tärkeimpänä valintaan vaikuttaneena seikkana. Osallistujien kyselyvastausten perusteella myös teoksen kuvauksella ja asiasanoilla oli keskeinen rooli teoksen valinnassa. Katseenseurannan avulla selvisi lisäksi, että Kirjasammossa kansikuvan katsominen ennusti kiinnostavan teoksen löytymistä. Satakirjastossa teoksen valinnassa korostui puolestaan julkaisutietojen rooli. Osallistujat onnistuivat hakutehtävissä löytämään itseään kiinnostavia teoksia, sillä suurin osa valituista teoksista arvioitiin erittäin tai melko kiinnostaviksi sekä Kirjasammossa että Satakirjastossa.
Tutkimus osoitti, että teossivuilla olevien kuvailutietojen esiintyvyys ja sijoittelu ovat tärkeitä kaunokirjallisuuden valinnassa. Teoksista tulisi tarjota kattavat ja yhtäläiset tiedot kaikilla teossivuilla, jotta lukijat saisivat riittävästi tietoa valintapäätöksensä tueksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjastojärjestelmien ja kaunokirjallisuusaiheisten verkkopalveluiden suunnittelu- ja toteuttamistyössä kehitettäessä entistä hakijaystävällisempiä tapoja esittää kaunokirjallisuutta verkossa.
Asiasanat:katseenseuranta, kaunokirjallisuus, kirjastojärjestelmät, tiedonhaku, verkkopalvelut
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä kuvailutiedot ovat keskeisiä kaunokirjallisuuden lukijoiden valitessa itselleen luettavaa verkkopalvelun avulla. Tutkimuksessa verrattiin perinteisen kirjastojärjestelmän (www.satakirjastot.fi) ja rikastetun kaunokirjallisuusaiheisen verkkopalvelun (www.kirjasampo.fi) käyttöä. Luettavan valintaprosessin tarkastelussa keskityttiin ensisijaisesti yksittäisiin teossivuihin ja niillä oleviin kuvailutietoihin. Kaunokirjallisuuden hakua ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin koeasetelmaa, jossa tutkimukseen osallistuneet henkilöt suorittivat etukäteen laadittuja simuloituja hakutehtäviä. Hakutehtävät oli suunniteltu aiemman tutkimuksen perusteella siten, että ne edustaisivat mahdollisimman hyvin tyypillisiä kaunokirjallisuuden hakutilanteita. Aineisto kerättiin katseenseurannan, kyselyiden ja havainnoinnin avulla. Katseenseuranta-aineisto ja kyselyvastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti ja niiden tulkinnassa käytettiin apuna testitilanteiden havainnoinnissa tehtyjä muistiinpanoja.
Tulosten perusteella keskeisin teoksen valintaan vaikuttanut seikka oli teoksen ja tekijän nimi. Katseenseuranta osoitti, että nimitietojen katsominen oli yhteydessä kiinnostavan teoksen valintaan, ja kyselyvastauksissa nimi sai eniten mainintoja tärkeimpänä valintaan vaikuttaneena seikkana. Osallistujien kyselyvastausten perusteella myös teoksen kuvauksella ja asiasanoilla oli keskeinen rooli teoksen valinnassa. Katseenseurannan avulla selvisi lisäksi, että Kirjasammossa kansikuvan katsominen ennusti kiinnostavan teoksen löytymistä. Satakirjastossa teoksen valinnassa korostui puolestaan julkaisutietojen rooli. Osallistujat onnistuivat hakutehtävissä löytämään itseään kiinnostavia teoksia, sillä suurin osa valituista teoksista arvioitiin erittäin tai melko kiinnostaviksi sekä Kirjasammossa että Satakirjastossa.
Tutkimus osoitti, että teossivuilla olevien kuvailutietojen esiintyvyys ja sijoittelu ovat tärkeitä kaunokirjallisuuden valinnassa. Teoksista tulisi tarjota kattavat ja yhtäläiset tiedot kaikilla teossivuilla, jotta lukijat saisivat riittävästi tietoa valintapäätöksensä tueksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kirjastojärjestelmien ja kaunokirjallisuusaiheisten verkkopalveluiden suunnittelu- ja toteuttamistyössä kehitettäessä entistä hakijaystävällisempiä tapoja esittää kaunokirjallisuutta verkossa.
Asiasanat:katseenseuranta, kaunokirjallisuus, kirjastojärjestelmät, tiedonhaku, verkkopalvelut