Neula sormessa ja monta muuta: Opettajien kokemuksia työturvallisuudesta käsitöissä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella käsitöiden työturvallisuutta tärkeänä osana opetusta ja oppimista oppilaitoksissa, lähinnä peruskoulussa. Mielenkiinto oli tekstiilitöiden sisällöissä ja tutkimus tarkasteli erityisesti opettajien kokemuksia ja näkemyksiä ilmiöstä. Työturvallisuusasioita tekstiilitöiden puolella ei ole tutkittu paljoakaan, joten käytäntöjä ja koulun arkea kuvaavalle tutkimukselle on tarvetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ilmiötä ja sen roolia opettajien kokemuksiin perustuen ja sen kautta mahdollistaa asioiden tiedostaminen ja kehittäminen jo ennen kuin esimerkiksi vakavampia tapaturmia tarvitsee sattua.

Lähtökohdat tutkimukselle rakentuivat oppimisympäristön sekä koulun työturvallisuuteen liittyvien käsitteiden näkökulmista. Oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen/didaktinen ulottuvuus muodostavat kokonaisuuden, jonka ominaisuutena turvallisuus on yksi keskeinen hyvän oppimisympäristön kriteeri. Koulun työturvallisuutta määrittää lainsäädäntö, joka luo perusteet turvallisuustyölle ja yleisesti esimerkiksi koulun turvallisuuskulttuurin kehittymiselle.

Tutkimusote oli laadullinen ja tutkimusta varten kerättiin kaksi aineistoa. Toinen oli tekstiilitöitä opettaville opettajille suunnattu sähköinen kysely, jonka avoimeen vastauskenttään vastaajat kuvailivat yhden tai useamman työturvallisuuteen liittyvän havaintonsa tai kokemuksensa. Vastaajia kyselyyn saatiin 39 ja analysoitavia tapauksia kertyi yhteensä 79 kpl. Toinen aineisto koostui neljän tekstiiliopettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Molempia aineistoja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla ja teemoittelemalla.

Tutkimustulokset osoittivat, että tekstiilitöiden tunneilla on ilmennyt työturvallisuutta vaarantavia asioita. Vakavilta tapaturmilta on vältytty, mutta työturvallisuus on selkeä osa tekstiilitöitä ja niiden opetusta. Suurin osa tämän tutkimuksen aineistoista nousseista havainnoista liittyi fyysiseen oppimisympäristöön. Aineistoista nousivat esille tilaan, laitteisiin ja välineisiin sekä materiaaleihin liittyviä näkökulmia. Fyysisen oppimisympäristön aihealueet loivat ikään kuin kehykset työturvallisuudelle, jota tarkasteltiin myös psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön näkökulmista sekä pedagogisen/didaktisen oppimisympäristön ulottuvuuksiin peilaten. Psyykkinen ja sosiaalinen näkökulma nousi esiin oppilaiden käytöksenä, asenteena ja toimintana, oppilaiden välisinä suhteina, luokan dynaamisuutena, luokan toimintatapoina sekä oppilaantuntemukseen liittyen. Pedagogisen/didaktisen oppimisympäristön näkökulmasta työturvallisuuteen liittyivät oppilaiden ohjeistus sekä valvonta, oppilasmäärät, avustajien saaminen sekä opettajan aineenhallinta.

Tutkimustulosten perusteella työturvallisuuden roolia tekstiilitöissä ei koettu hallitsevaksi, mutta ilmiö itsessään oli opettajien kokemuksen mukaan kokonaisvaltainen ja se tulee tiedostaa luonnollisena osana tekstiilitöitä. Työturvallisuutta ei koettu taakaksi. Yhtenä näkökulmana liittyen työturvallisuuden rooliin tekstiilitöissä pohdittiin yhteistyön merkitystä. Yhteistyön rehtorin ja työsuojelun henkilöstön kanssa oli suhteellisen vähäistä, mutta opettajien havaitessa työturvallisuuspuutteita ja viedessä asioita eteenpäin, ne huomioitiin asiallisesti

Tutkimus osoitti, että tekstiilitöiden työturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska työturvallisuutta vaarantavia tilanteita käsityötunneilla ilmenee. Kukin opettaja on työturvallisuustyössä keskeinen toimija, mutta myös yhteistyö on oleellista.

Asiasanat: työturvallisuus, käsityö, tekstiilityö, oppimisympäristö