"Kyllä muaki saa halata" - Hoivaan liittyvät merkitykset varhaiskasvatuksessa
TAUPILA, SAIJA (2013)
2013
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23564
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23564
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten antamia merkityksiä hoivalle sekä heidän määrityksiään merkityksellisistä hoivanantotilanteista. Tutkimukseen osallistui 89 lapsiryhmissä tai perhepäivähoitajina toimivaa henkilöä Länsi- ja Etelä-Suomesta. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysi-menetelmän avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa hoiva-käsitettä aikuisen ja lapsen välillä ja tuoda esiin kaikkia siihen liittyviä merkityksiä, tilanteita, rajoittavia ja mahdollistavia tekijöitä sekä esteitä hoivan toteutumiselle. Näin ollen tutkimus antaa lisätietoa niin päivähoidon henkilökunnalle kuin asiakkaillekin varhaiskasvatuksesta. Aiheen käsittely antaa myös huomiota hoivalle, joka on varhaiskasvatuksen yksi elementti. Hoiva oli aineiston mukaan hyvin tärkeä osa varhaiskasvatusta, vaikkakin se ei tule aina esiin alan koulutuksessa tai päivähoidon arjessa.
Tutkimuksen tulosten mukaan hoivaan liitettiin oleellisesti turvallisuus ja lasten huomiointi. Lasten perushoito ja perustarpeiden tyydytys olivat hoivaa mahdollistavia tilanteita sekä suoranaista hoivaa. Vastaajien mielestä myös niin lasten kuin aikuisten tunteet sekä hellyys olivat hoivan kannalta tärkeitä. Hoivan antamiseen liittyi tekijöitä, kuten lapsen ikä, yhteistyö lapsen vanhempien kanssa ja henkilökunnan ammatillisuus. Nämä edellä mainitut tekijät saattoivat vähentää tai lisätä hoivan antoa tai vaikuttaa muuten annettavaan hoivaan. Isoimpana esteenä hoivan toteutumiselle nähtiin ajanpuute.
Tutkimuksen avulla saatu tieto kertoo kasvattajien merkitysten eriävyyksistä ja yhteneväisyyksistä. Tärkeää olisi keskustella henkilökunnan kesken tästä tärkeästä aiheesta ja tätä kautta mahdollistaa hoivan toteutuminen varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä arjessa.
Asiasanat: Hoiva, varhaiskasvatus, hoivan yhteiskunnallistuminen, educare
Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa hoiva-käsitettä aikuisen ja lapsen välillä ja tuoda esiin kaikkia siihen liittyviä merkityksiä, tilanteita, rajoittavia ja mahdollistavia tekijöitä sekä esteitä hoivan toteutumiselle. Näin ollen tutkimus antaa lisätietoa niin päivähoidon henkilökunnalle kuin asiakkaillekin varhaiskasvatuksesta. Aiheen käsittely antaa myös huomiota hoivalle, joka on varhaiskasvatuksen yksi elementti. Hoiva oli aineiston mukaan hyvin tärkeä osa varhaiskasvatusta, vaikkakin se ei tule aina esiin alan koulutuksessa tai päivähoidon arjessa.
Tutkimuksen tulosten mukaan hoivaan liitettiin oleellisesti turvallisuus ja lasten huomiointi. Lasten perushoito ja perustarpeiden tyydytys olivat hoivaa mahdollistavia tilanteita sekä suoranaista hoivaa. Vastaajien mielestä myös niin lasten kuin aikuisten tunteet sekä hellyys olivat hoivan kannalta tärkeitä. Hoivan antamiseen liittyi tekijöitä, kuten lapsen ikä, yhteistyö lapsen vanhempien kanssa ja henkilökunnan ammatillisuus. Nämä edellä mainitut tekijät saattoivat vähentää tai lisätä hoivan antoa tai vaikuttaa muuten annettavaan hoivaan. Isoimpana esteenä hoivan toteutumiselle nähtiin ajanpuute.
Tutkimuksen avulla saatu tieto kertoo kasvattajien merkitysten eriävyyksistä ja yhteneväisyyksistä. Tärkeää olisi keskustella henkilökunnan kesken tästä tärkeästä aiheesta ja tätä kautta mahdollistaa hoivan toteutuminen varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä arjessa.
Asiasanat: Hoiva, varhaiskasvatus, hoivan yhteiskunnallistuminen, educare