Informaatiotutkimuksen kansainvälisten aikakauslehtien sisällönanalyysi 2005
TUOMAALA, OTTO (2013)
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23562
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23562
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee vuoden 2005 kansainvälistä informaatiotutkimusta. Tarkastelun kohteena ovat informaatiotutkimuksen tutkimusaiheet, näkökulmat ja menetelmät. Tutkimuksessa analysoidaan myös informaatiotutkimuksen kehitystä vuosien 1985 ja 2005 välillä vertailemalla tutkimustuloksia Järvelinin ja Vakkarin sisällönanalyysiin.
Tutkimus perustuu menetelmältään määrälliseen sisällönanalyysiin. Luokituskaavio on lainattu Järveliniltä ja Vakkarilta. Pilottiluokittelujen perusteella luokituskaaviota päivitettiin vastaamaan vuoden 2005 informaatiotutkimusta. Aineiston valinnassa pyrittiin sisällyttämään kaikki vuonna 2005 ilmestyneet Järvelinin ja Vakkarin vuoden 1985 sisällönanalyysiin kuuluneet aikakauslehdet. Tutkimusaineisto koostuu 29:stä informaatiotutkimuksen kansainvälisestä ydinjulkaisusta. Valitusta aineistosta otettiin tarkastelun kohteeksi ainoastaan kaikki täyspitkät tieteelliset artikkelit. Yhteensä tutkimusartikkeleita aineistossa oli 718.
Tutkimustulosten mukaan informaatiotutkimus jakaantuu neljään suurempaan tutkimusalueeseen; tiedon tallennukseen ja hakuun, tieteelliseen kommunikaatioon, kirjasto- ja informaatiopalvelutoimintaan sekä tiedonhankintaan. Näistä tiedon tallennuksen ja haun tutkimusalue on selkeästi suurin. Tutkituimpia aiheita vuonna 2005 olivat interaktiivinen tiedonhaku, luokittelu ja indeksointi, automaatio ja digitaaliset kirjastot, web-tiedonhaku testikokoelmissa sekä viittauskäytänteet ja rakenteet. Useimmiten tutkimusta tehtiin useimpia eri osia kattavista, välittäjäorganiaation, loppukäyttäjän ja palvelun kehittäjän näkökulmista. Tutkimusmenelmät olivat pääasiassa määrällisiä. Käytetyimmät tutkimusstrategiat olivat survey sekä evaluointi ja koejärjestely.
Informaatiotutkimus näyttää monipuolistuneen vuosien 1985 ja 2005 välillä niin tutkimusaiheiltaan, näkökulmiltaan kuin menetelmiltään. Kirjasto- ja informaatiopalveluiden tutkimuksen suosio on laskenut ja vastaavasti tieteellisen kommunikaation ja tiedonhankinnan tutkimusten suosiot kasvaneet. Näkökulmissa useampia osia kattavat, loppukäyttäjän ja palvelun kehittäjän osuudet ovat kasvaneet. Kokonaisuudessaan informaatiotutkimuksessa on nähtävissä kogniivisten ja käyttäjäkeskeisten käänteiden vaikutukset.
Asiasanat: informaatiotutkimus, sisällönanalyysi, kirjastotiede, informaatiotiede, itseanalyysi
Tutkimus perustuu menetelmältään määrälliseen sisällönanalyysiin. Luokituskaavio on lainattu Järveliniltä ja Vakkarilta. Pilottiluokittelujen perusteella luokituskaaviota päivitettiin vastaamaan vuoden 2005 informaatiotutkimusta. Aineiston valinnassa pyrittiin sisällyttämään kaikki vuonna 2005 ilmestyneet Järvelinin ja Vakkarin vuoden 1985 sisällönanalyysiin kuuluneet aikakauslehdet. Tutkimusaineisto koostuu 29:stä informaatiotutkimuksen kansainvälisestä ydinjulkaisusta. Valitusta aineistosta otettiin tarkastelun kohteeksi ainoastaan kaikki täyspitkät tieteelliset artikkelit. Yhteensä tutkimusartikkeleita aineistossa oli 718.
Tutkimustulosten mukaan informaatiotutkimus jakaantuu neljään suurempaan tutkimusalueeseen; tiedon tallennukseen ja hakuun, tieteelliseen kommunikaatioon, kirjasto- ja informaatiopalvelutoimintaan sekä tiedonhankintaan. Näistä tiedon tallennuksen ja haun tutkimusalue on selkeästi suurin. Tutkituimpia aiheita vuonna 2005 olivat interaktiivinen tiedonhaku, luokittelu ja indeksointi, automaatio ja digitaaliset kirjastot, web-tiedonhaku testikokoelmissa sekä viittauskäytänteet ja rakenteet. Useimmiten tutkimusta tehtiin useimpia eri osia kattavista, välittäjäorganiaation, loppukäyttäjän ja palvelun kehittäjän näkökulmista. Tutkimusmenelmät olivat pääasiassa määrällisiä. Käytetyimmät tutkimusstrategiat olivat survey sekä evaluointi ja koejärjestely.
Informaatiotutkimus näyttää monipuolistuneen vuosien 1985 ja 2005 välillä niin tutkimusaiheiltaan, näkökulmiltaan kuin menetelmiltään. Kirjasto- ja informaatiopalveluiden tutkimuksen suosio on laskenut ja vastaavasti tieteellisen kommunikaation ja tiedonhankinnan tutkimusten suosiot kasvaneet. Näkökulmissa useampia osia kattavat, loppukäyttäjän ja palvelun kehittäjän osuudet ovat kasvaneet. Kokonaisuudessaan informaatiotutkimuksessa on nähtävissä kogniivisten ja käyttäjäkeskeisten käänteiden vaikutukset.
Asiasanat: informaatiotutkimus, sisällönanalyysi, kirjastotiede, informaatiotiede, itseanalyysi