Lukion opinto-ohjaus nuoren urasuunnittelun tukijana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten lukion opinto-ohjaus tukee nuorten urasuunnitteluprosessia. Lisäksi tutkitaan, miten nuoret kokevat lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisten opinto-ohjauksen tavoitteiden ja tehtävien toteutuneen urasuunnittelun osalta.Urasuunnittelu ymmärretään tässä työssä dynaamisena prosessina: toisin kuin useissa alan teorioissa ja tutkimuksissa, tässä tutkimuksessa pääpaino ei ole urasuunnitteluun vaikuttavissa staattisissa tekijöissä. Opinto-ohjaus nähdään sosiodynaamiseen ohjauskäsitykseen perustuvana, valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita noudattavana urasuunnitteluohjauksen tarjoajana.Tutkimus on laadullinen. Aineisto hankittiin lomakekyselyin ja teemahaastatteluin abiturienteilta lukion päättyessä. Aineisto hankittiin kahdesta eri lukiosta, joista toinen sijaitsi suuressa kaupungissa korkeakoulujen välittömässä läheisyydessä, ja toinen vastaavasti pienellä paikkakunnalla kaukana korkeakouluista. Tutkimuksen lähtökohtana oli fenomenologishermeneuttinen lähestymistapa, ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sekä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysivaiheessa aineisto teemoiteltiin, ja joiltakin osin aineistoa myös kvantifioitiin.Tulosten perusteella nuorten urasuunnitteluprosessit olivat hyvin eri vaiheissa lukion päättyessä, ja nuoret kokivat saaneensa tukea opinto-ohjauksesta prosessin vaiheisiin vaihtelevasti. Osa koki, että opinto-ohjaus ei ollut auttanut heitä urasuunnittelussa. Tulosten perusteella opintoohjauksella ei näyttänyt olevan erityisen merkittävää roolia nuorten urasuunnitteluprosessin tukijana, olipa nuoren prosessi missä vaiheessa tahansa lukion päättyessä.Tulosten perusteella näyttää, että nuoret kaipaavat lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta sekä tietoutta eri ammateista ja koulutusmahdollisuuksista päätöksenteon tueksi. Moni nuori ei ollut lukion alusta asti suunnitellut opintojaan jatko-opintojen näkökulmasta. Tutkimuksessa mukana olleiden lukioiden yhteistyö näytti tulosten perusteella olleen tiiviimpää korkeakoulujen kuin työelämän toimijoiden kanssa. Nuoret olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa käytännön tietoihin esimerkiksi korkeakouluihin hakemiseen liittyen.Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että opinto-ohjaus ei onnistu kaikissa sille annetuissa tehtävissä ja tavoitteissa. Tutkimukseen osallistuneiden nuorten kokemuksissa tähän vaikuttivat muun muassa opinto-ohjaukselle annetut vähäiset ajalliset resurssit. Kaikki nuoret eivät olleet lukion päättyessä valmiita jatkamaan opintojaan välittömästi, mikä on koulutuspolitiikan näkökulmasta huolestuttava asia.Avainsanat: urasuunnittelu, opetussuunnitelma, opinto-ohjaus, sosiodynaaminen ohjaus, lukio, nuoret