Kärsimyksen kuva. Inhimillisen kärsimyksen representaatiot Haitin ja Japanin maanjäristysten uutisoinnissa Helsingin Sanomissa

Abstract

Pro graduni käsittelee inhimillisen kärsimyksen representaation konventioita. Tutkin kyseisiä käytäntöjä analysoimalla kahden suuren luokan katastrofiuutisoinnin yhteydessä Helsingin Sanomissa julkaistut visuaaliset representaatiot. Aineistoni koostuu Haitin vuoden 2010 maanjäristysuutisoinnin ja Japanin vuoden 2011 maanjäristys/ydinvoimalaonnettomuusuutisoinnin yhteydessä julkaistuista uutiskuvista. Analyysini kautta pyrin selvittämään inhimillisen kärsimyksen reprentaation tapojen lisäksi eroja, joita kärsimyksen esittämisen käytännöissä on riippuen katastrofialueesta. Kuvat eri puolilla maailmaa tapahtuvista kärsimysnäytelmistä ovat uutisenlukijan arkipäivää. Tutkimuksessa selvitetään ei-läntisen kärsimyksen representaation konventioita läntisessä uutismediassa. Vertailukohtana edelliseen tutkitaan kärsimyksen representaation käytäntöjä silloin kun kärsimys kohtaa teollisuusmaata. Tämän lisäksi pureudutaan siihen, kuinka media suhtautuu siihen, että ydinonnettomuuden uhka aiheuttaa potentiaalisesti vaaran myös lännelle. Metodiosuudessani hyödynnän sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmetodia. Selvittääkseni katastrofien julkisuuteen synnyttämiä visuaalisia järjestyksiä, analysoin katastrofien yhteydessä julkaistut representaatiot visuaalisen aineiston sisällönanalyysilla. Inhimillisen kärsimyksen ilmentymistä yksittäisten representaatioiden kohdalla tarkastelen kuvan lähiluvun keinoin.Kummankin katastrofin visuaaliset järjestykset vahvistavat saman seikan. Katastrofiuutisoinnin yhteydessä on visuaalisen uutisoinnin yleisin muoto inhimillisen kärsimyksen näyttäminen. Valokuvissa näytetään katastrofin uhri. Kummankaan katastrofin yhteydessä julkaistuja representaatioita ei kuitenkaan ole mahdollista luokitella kuuluvaksi yhteen tiettyyn uhrikuvaluokkaan. Katastrofien uutisoinnin yhteydessä hyödynnetään erilaisia inhimillisen kärsimyksen representaation käytäntöjä.Teollisuusmaan ja kehitysmaan kärsimyksen representoinnin konventioiden välillä on havaittavissa eroja. Haiti-uutisoinnin yhteydessä julkaistut representaatiotvahvistavat sen asemaa ei-läntisenä kärsijänä. Japani-uutisoinnin kohdalla representaation nyanssit ovat moninaisemmat. Osa valokuvista asettaa Japanin hyvin kolmasmaailmalaiseen kärsimyksen rekisteriin. Toisaalta Japani esitetään hyvin suvereenina, oman maansa kärsimyksen puolesta toimivana aktiivisena toimijana. Kehitysmaiden kärsijöitä ei nimetä, teollisuusvaltion suvereenit kärsijät nimetään.

Asiasanat: inhimillinen kärsimys, Haiti, Japani, länsi, ei-länsi, representaatio, toiseus, visuaalinen järjestys, katastrofiuutisointi, kuvajournalismi