Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistaminen esi- ja perusopetuksessa

Abstract

Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu ulkomailta Suomeen suuntautuvan maahanmuuton myötä. Myös esi- ja perusopetuksen oppilaista merkittävä osa on ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 8–13 prosentilla perusopetusikäisistä oppilaista on ulkomaalaistausta. Tämä tuo esi- ja perusopetukseen paitsi kulttuurista monimuotoisuutta myös uusia haasteita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöitä opettajan työn näkökulmasta. Tarkkaavaisuushäiriö ja ylivilkkaus ovat lasten- ja nuortenpsykiatrian yleisimpiä häiriöitä: häiriön yleisyys on eri tutkijoiden mukaan noin kolmesta kymmeneen prosenttia kaikista kouluikäisistä. Myös ulkomaalaistaustaisten oppilaiden opettajat kohtaavat työssään usein erilaisia tarkkaavaisuushäiriöitä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat tunnistavat ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöitä ja millaisia haasteita he kokevat häiriöiden havainnoinnissa ja tunnistamisessa. Tavoitteena oli saada tietoa mahdollisista hyvistä käytänteistä, jotka auttavat tunnistamisessa ja prosessoinnissa. Lisäksi haettiin tietoa niistä seikoista, joita opettajat toivoivat ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistamisen ja havainnoinnin avuksi. Oppimisvaikeuksien arvioinnin viitekehyksenä oli ekokulttuurinen teoria. Kohderyhmänä oli pää- kaupunkiseudun kymmenen esi- ja luokanopettajaa. Aineisto hankittiin avoimista kysymyksistä koostuvan kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetettiin vastaajille postin välityksellä. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja yleinen lähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimustulosten mukaan kaikki kyselyyn vastanneet opettajat kokivat kielen ja kulttuurien tuntemisen sekä haasteena että voimavarana tunnistettaessa ja havainnoitaessa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriötä. Perheiden kanssa tehtävä yhteistyötä pidettiin paitsi tärkeänä myös haasteellisena. Moniammatillisen yhteistyön ja koulutuksen ja kokemuksen tuoma tietotaidon merkitys koettiin tärkeäksi oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöiden työstämisessä.Tutkimus kuitenkin osoitti että myös haasteita riittää ulkomaalaistaustaisten oppilaiden tarkkaavaisuushäiriöiden tunnistamisessa ja prosessoinnissa, ja etenkin pyrittäessä varhaiseen puuttumiseen, mitä tarkkaavaisuushäiriön tukeminen edellyttää.Avainsanat: tarkkaavaisuus, tarkkaavaisuushäiriö, ulkomaalaistaustainen oppilas, esiopetus, perusopetus