Oppilaiden kokemuksia matematiikasta -eläytymismenetelmätutkimus kolmella alakoululla Kanta-Hämeessä
NISKALA, PIIA (2013)
2013
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23496
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23496
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden kokemuksia peruskoulumatematiikasta tarinoiden ja piirrosten avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten oppilaat kokevat matematiikan oppiaineena ja oppituntina, mikä tuottaa iloa tai toisaalta aiheuttaa pettymyksiä matematiikkaan liittyen. Tutkimuksen näkökulma on oppilaiden näkökulma, johon opettajan toiminta ja uskomukset ovat todennäköisesti paljolti vaikuttaneet. Tutkimuksessa tarkastellaan matematiikkauskomuksia jonkin verran myös sukupuolinäkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2012. Tutkimusaineisto koostuu kolmelta kanta-hämäläiseltä koululta kerätystä aineistosta. Tutkittavat oppilaat olivat neljältä luokka-asteelta: kolmannelta, neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta luokalta. Oppilaita oli yhteensä 51, joista tyttöjä oli 27 ja poikia 24. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty eläytymismenetelmällä. Oppilaat kirjoittivat eläytymistarinat kuvitteellisen kehyskertomuksen pohjalta.
Tutkimus osoitti, että kokeet ja koearvosanat ovat matematiikan opiskelussa hyvin keskeisessä roolissa. Oppilaat pelkäsivät huonoja arvosanoja ja toivoivat hyviä. Aineistossa oli nähtävissä myös paljon iloa omasta osaamisesta. Matematiikka on oppiaine, jossa menestyminen koetaan tärkeäksi, ja oman osaamisen havaitseminen tuottaa oppilaille tyydytystä. Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan olivat pääosin positiivisia, matematiikka nähtiin kiinnostavana oppiaineena.
Oppilaiden tarinoista ilmeni matematiikan opetuksen oppikirjakeskeinen toimintatapa, joka tekee vertailun muihin oppilaisiin helpoksi. Hitaampien oppilaiden tapauksessa vertailu voi vaikuttaa omaan matematiikkakuvaan heikentävästi. Opettajan rooli luokassa jää tarinoissa hieman etäiseksi, opettaja jakaa kokeita ja tarkistaa niitä, sekä tarvittaessa ohjaa tukiopetukseen. Opettajan antama palaute toimi oppilaille merkittävänä kannustimena.
Koetulosten ja oman osaamattomuuden ohelle keskeinen syy ikävään kokemukseen matematiikan oppitunnilla oli aineiston perusteella muiden luokkatovereiden kiusaaminen ja häiritseminen. Kiusaaminen ilmeni suorana nauramisena tai ilkeinä sanoina tai myös joukosta ulossulkemisena, jota opettajan on vaikea havaita. Myös tukiopetukseen joutuminen aiheutti pelkoa ja huolta erityisesti poikien keskuudessa. Aineistosta välittyi poikien hieman suurempi itsevarmuus matematiikan suhteen.
Avainsanat: matematiikka, matematiikkauskomukset, matematiikkakuva, eläytymismenetelmä
Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2012. Tutkimusaineisto koostuu kolmelta kanta-hämäläiseltä koululta kerätystä aineistosta. Tutkittavat oppilaat olivat neljältä luokka-asteelta: kolmannelta, neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta luokalta. Oppilaita oli yhteensä 51, joista tyttöjä oli 27 ja poikia 24. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty eläytymismenetelmällä. Oppilaat kirjoittivat eläytymistarinat kuvitteellisen kehyskertomuksen pohjalta.
Tutkimus osoitti, että kokeet ja koearvosanat ovat matematiikan opiskelussa hyvin keskeisessä roolissa. Oppilaat pelkäsivät huonoja arvosanoja ja toivoivat hyviä. Aineistossa oli nähtävissä myös paljon iloa omasta osaamisesta. Matematiikka on oppiaine, jossa menestyminen koetaan tärkeäksi, ja oman osaamisen havaitseminen tuottaa oppilaille tyydytystä. Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan olivat pääosin positiivisia, matematiikka nähtiin kiinnostavana oppiaineena.
Oppilaiden tarinoista ilmeni matematiikan opetuksen oppikirjakeskeinen toimintatapa, joka tekee vertailun muihin oppilaisiin helpoksi. Hitaampien oppilaiden tapauksessa vertailu voi vaikuttaa omaan matematiikkakuvaan heikentävästi. Opettajan rooli luokassa jää tarinoissa hieman etäiseksi, opettaja jakaa kokeita ja tarkistaa niitä, sekä tarvittaessa ohjaa tukiopetukseen. Opettajan antama palaute toimi oppilaille merkittävänä kannustimena.
Koetulosten ja oman osaamattomuuden ohelle keskeinen syy ikävään kokemukseen matematiikan oppitunnilla oli aineiston perusteella muiden luokkatovereiden kiusaaminen ja häiritseminen. Kiusaaminen ilmeni suorana nauramisena tai ilkeinä sanoina tai myös joukosta ulossulkemisena, jota opettajan on vaikea havaita. Myös tukiopetukseen joutuminen aiheutti pelkoa ja huolta erityisesti poikien keskuudessa. Aineistosta välittyi poikien hieman suurempi itsevarmuus matematiikan suhteen.
Avainsanat: matematiikka, matematiikkauskomukset, matematiikkakuva, eläytymismenetelmä