Normit, relevanssi ja alluusio: matka sloganien maailmaan
LAKANIEMI, TEEMU (2010)
2010
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23491
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23491
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee sloganeja käännösteorioiden ja kääntäjän strategioiden näkökulmista. Tutkimusaineistona on 16 sloganparia MARK Kustannus Oy:n ylläpitämän Iskulauserekisteri.fi -internetsivustolta. Tutkielmassa selvitetään valittujen käännösteorioiden soveltuvuutta sloganien tutkimiseen, sekä havainnoidaan kääntäjän strategioiden ilmenemistä aineistossa. Erityishuomiota kiinnitetään alluusioiden käyttöön aineistossa. Lisäksi tarkastellaan markkinoinnin strategioiden toteutumista valikoiduissa sloganpareissa.
Iskulauserekisteri.fi on tietokanta, johon yritykset voivat rekisteröidä iskulauseensa viideksi vuodeksi kerrallaan. Aineiston sloganit valittiin sillä perusteella, että sama yritys oli rekisteröinyt ne samalla päivämäärällä sekä suomen- että englanninkielisinä tietokantaan. Sloganit ovat siis sattumanvaraisesti jakautuneet suomalaiseen yrityskenttään.
Sloganeista tehdään käännösteoreettisia havaintoja Andrew Chestermanin ja Ernst August Guttin teorioihin pohjaten. Teorioiden perusteella pyritään mm. määrittämään sloganparit toistensa käännöksiksi ja havainnoimaan niissä ilmeneviä normivalintoja ja relevanssiteorian ilmentymiä. Kääntäjän strategioita havainnoidaan puolestaan Ritva Leppihalmeen määrittämien kääntäjän potentiaalisten paikallisstrategioiden kautta: säilyttäminen, muuttaminen, lisäys, poisto. Sloganit pyritään määrittämään näiden strategiaryhmien kentässä, jossa tarkimmin perehdytään Leppihalmeen myös tutkimaan alluusioon ja sen ilmenemiseen aineistossa.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että valitut käännösteoriat soveltuvat sloganien tutkimiseen tyydyttävästi. Niillä ei kuitenkaan kyetty toteamaan kaikkia aineiston sloganpareja käännöksiksi toisistaan. Jäljelle jääneet voitiin kuitenkin paikallistaa kääntäjän strategioiden kentässä kotouttamisen kautta muuttamisen paikallisstrategiaan, jota olisi mahdollista tutkia soveltuvammilla käännösteorioilla. Alluusioita havaittiin kahdeksassa sloganparissa, josta johtopäätöksenä todettiin, ettei alluusion havainnointi sloganeissa ole erityisen odotettavaa.
Tutkimukseni on deskriptiivinen ja teoriasidonnainen, eli siinä pyritään kuvaamaan sloganeissa havaittavia teorioiden ilmentymiä. Tutkimuksen ei ole preskriptiivinen, eli siinä ei pyritä määrittämään normeja. Tutkimuksen aineisto on myös määrällisesti rajallinen, eikä siitä voi tehdä laajoja johtopäätöksiä yleiseen käytäntöön. Siitä voi kuitenkin todeta, että sloganit ovat käännöstieteellisesti tutkittavissa oleva ilmiö.
Avainsanat: slogan, normit, relevanssi, kääntäjän strategiat
Iskulauserekisteri.fi on tietokanta, johon yritykset voivat rekisteröidä iskulauseensa viideksi vuodeksi kerrallaan. Aineiston sloganit valittiin sillä perusteella, että sama yritys oli rekisteröinyt ne samalla päivämäärällä sekä suomen- että englanninkielisinä tietokantaan. Sloganit ovat siis sattumanvaraisesti jakautuneet suomalaiseen yrityskenttään.
Sloganeista tehdään käännösteoreettisia havaintoja Andrew Chestermanin ja Ernst August Guttin teorioihin pohjaten. Teorioiden perusteella pyritään mm. määrittämään sloganparit toistensa käännöksiksi ja havainnoimaan niissä ilmeneviä normivalintoja ja relevanssiteorian ilmentymiä. Kääntäjän strategioita havainnoidaan puolestaan Ritva Leppihalmeen määrittämien kääntäjän potentiaalisten paikallisstrategioiden kautta: säilyttäminen, muuttaminen, lisäys, poisto. Sloganit pyritään määrittämään näiden strategiaryhmien kentässä, jossa tarkimmin perehdytään Leppihalmeen myös tutkimaan alluusioon ja sen ilmenemiseen aineistossa.
Tutkimukseni perusteella voidaan sanoa, että valitut käännösteoriat soveltuvat sloganien tutkimiseen tyydyttävästi. Niillä ei kuitenkaan kyetty toteamaan kaikkia aineiston sloganpareja käännöksiksi toisistaan. Jäljelle jääneet voitiin kuitenkin paikallistaa kääntäjän strategioiden kentässä kotouttamisen kautta muuttamisen paikallisstrategiaan, jota olisi mahdollista tutkia soveltuvammilla käännösteorioilla. Alluusioita havaittiin kahdeksassa sloganparissa, josta johtopäätöksenä todettiin, ettei alluusion havainnointi sloganeissa ole erityisen odotettavaa.
Tutkimukseni on deskriptiivinen ja teoriasidonnainen, eli siinä pyritään kuvaamaan sloganeissa havaittavia teorioiden ilmentymiä. Tutkimuksen ei ole preskriptiivinen, eli siinä ei pyritä määrittämään normeja. Tutkimuksen aineisto on myös määrällisesti rajallinen, eikä siitä voi tehdä laajoja johtopäätöksiä yleiseen käytäntöön. Siitä voi kuitenkin todeta, että sloganit ovat käännöstieteellisesti tutkittavissa oleva ilmiö.
Avainsanat: slogan, normit, relevanssi, kääntäjän strategiat