Tietotekniikan termisuositusten noudattamisesta alan aikakausjulkaisuissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tietotekniikan termistön käyttöä alan aikakauslehdissä. Aihe on kirvoittanut useita pro gradu -tutkielmia, sillä tietotekniikan sanastossa on piirteitä, jotka tekevät siitä paitsi relevantin, myös ongelmallisen suuren yleisön kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka kielenhuolto on onnistunut näiden ongelmallisten piirteiden ratkaisemiseksi tehdyssä työssä. Näkökulma on oman tietoni mukaan uusi aiheen parissa, ja se voidaan myös nähdä termityön viimeisenä vaiheena, seurantana.

Tutkimuksen lähtöoletuksena on, että annetuista sanastosuosituksista poiketaan ja että poikkeamat liittyvät yleis- ja erikoiskielen erilaisiin tarpeisiin. Niinpä teoriaosio rakentuu yleiskielen ja kielenhuollon sekä erikoiskielen ja termityön ympärille. Lisäksi tarkastellaan popularisointia yleiskielen ja erikoiskielen välisen kommunikaation välineenä sekä luodaan yleissilmäys niihin tietotekniikan erikoiskielen piirteisiin, jotkaovat tutkimuksen kannalta relevantteja. Tässä yhteydessä esitellään myös sanastohanke Tietotekniikan termitalkoot, jonka yhteydessä annetut suositukset yhdessä Kielitoimiston sanakirjan kanssa ovat analyysissa käytettyjen suositusten lähde.

Tutkimusaineisto on koostettu tietotekniikan alan aikakauslehdistä kerätystä materiaalista. Tutkimuksessa käytetyt julkaisut ovat Tietokone, MikroBitti ja Tekniikan maailma, jotka ovat laajalevikkisimmät alan julkaisut Suomessa. Artikkelit käsittelevät tietotekniikan sovelluksia, kuvankäsittelyä ja älypuhelimia. Artikkeleista koottu termit osoittavat, että tietotekniikan sanastosuosituksia käytetään vaihtelevasti ja usein rinnakkain muiden termivarianttien kanssa. Lisäksi aineisto osoittaa myös merkkejä siitä, että läheskään kaikille alan käsitteille ei ole annettu termisuositusta, mikä näkyy runsaana vierasperäisten termien ja lyhennesanojen määränä. Lähtöoletus erikoiskielen eriävistä viestintätarpeista termisuosituksista poikkeamisen perusteena osoittautui pääosin paikkansapitämättömäksi, sillä suosituksista esiintyvät poikkeamat eivät vastanneet myöskään erikoisalojen sanastotyössä käytettyjä periaatteita. Näin ollen vaikuttaa siltä, että alan sanastotyö kaipaa edelleen kehittämistä.

Avainsanat: tietotekniikan termisuositukset, kielenhuolto, yleiskieli, erikoiskieli, tietotekniikan aikakauslehdet