Le développement du français précoce dans une école bilingue franco-finlandaise. Une étude de cas

Abstract

Kieli liittää yksilön sosiaaliseen ryhmään. Kieli on ajatuksen ja tiedon siirron väline. Kielen avulla tehdään asioita ja eri ikäisille ihmisille kielen funktiot vaihtelevat. Kielen oppiminen alkaa varhain, sillä lapsi syntyy kielelliseen ympäristöön ja oppii ympäristönsä kielen tai kielet omaksumalla. Lapsi kuulee kieltä jo ennen syntymäänsä ja tunnistaa kuulemansa kielen syntymänsä jälkeen. Kielten oppiminen saa erilaisia piirteitä eri iässä, sillä kielen tai kielten tarpeet voivat vaihdella yksilön iästä ja elämäntilanteesta riippuen.

Tämä Pro Gradu-työ on tapaustutkimus varhaisesta ranskan kielen oppimisesta. Tutkimus sai inspiraation henkilökohtaisesta kiinnostuksesta kaksikielisyyttä ja varhaista kielenoppimista kohtaan. Työ liittyy kaksikielisyyteen, sillä tutkimus seuraa yhden, tutkijan oman, lapsen ranskan kielen oppimista ranskalaissuomalaisen koulun päiväkotivaiheessa kahden vuoden ajan. Lapsen perhetausta on kaksikielinen, mutta tutkimuksen alkaessa lapsen kaksikielisyys on symbolista kaksikielisyyttä lapsen eläessä yksikielisessä ympäristössä Suomessa. Kaksikielisen koulun tarkoituksena on täyttää ranskan kielen vajaus lapsen elämässä ja tarjota mahdollisuus toiminnalliseen kaksikielisyyteen. Kaksikielisyyden katsotaan saavutettavan vasta 11-12 vuoden iässä, joten tämän tutkimuksen puitteissa nähdään vain kielen alkutaival. Päiväkotivaiheessa alkava kaksikielisyys on varhaista kaksikielisyyttä. Lapsi oppii kielen myötä myös kulttuuria ja kommunikaatiostrategioita.

Tutkittava on ranskalaissuomalaisessa koulussa. Varhaisen kielen oppimisen muotoihin on vaikuttanut etenkin kielikylpyohjelmat ja niihin liittyvät tutkimukset. Suomessa ensimmäiset ruotsin kielikylpyohjelmat saivat alkunsa 1987. Niiden mallina toimi kanadalainen varhainen täydellinen kielikylpy. Hyvät tulokset kielen oppimisessa ovat vaikuttaneet myöhempiin varhaisen kielen opetustarjontaan ja malleihin, sillä laki vieraalla kielellä opettamisesta vuonna 1991 helpotti vieraskielisten kouluhankkeiden mahdollistamista. Kaikille näille ohjelmille on yhteistä se, että kieltä ei opeteta erillisenä oppiaineena vaan sitä käytetään myös muiden kouluaineiden opetuksessa välineenä. Kielikylpy termi viittaa yleensä vain ruotsin kielen opetukseen. Muista ohjelmista Suomessa käytetään kattotermiäContenant and Language Integrated Learning(CLIL).

Tutkimuksen ollessa omakohtainen tapaustutkimus, yksilöllisyys kielen oppimisessa ja kielen oppimiseen vaikuttavat seikat ovat pohdinnan aiheena. Seikat, jotka vaikuttavat kielen oppimiseen ovat muun muassa motivaatio, perhe, oppijan ikä, kielen merkitys, kielen malli ja opiskelumuoto. Tapauksemme kielen oppimista motivoi varmasti ranskankieliset perheenjäsenet, tutkimusaikana tehdyt kaksi lyhyttä käyntiä Ranskassa sekä kirjat, DVD- ja CD-levyt sekä Internet, joista lapsi kuulee ja näkee ranskankieltä. Alun pitäen tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli, kuinka ranskan feminiini ja maskuliini kehittyvät lapsella, jonka ensikielessä näitä ei ole. Päiväkotivaihe ei kuitenkaan tuo vielä vastausta tähän. Etukäteen määriteltyjä tutkimuskysymyksiä ei tämän lisäksi tehty vaan korpus ohjasi analyysiä. Ensimmäisen vuoden aikana etenkin kielen ymmärtäminen kehittyy. Samalla lapsen kiinnostus kieliin kasvaa. Tämä näkyy etenkin mielenkiintona ympäristössä kuuluvia kieliä kohtaan ja ilmaistuna haluna oppia paljon eri kieliä. Ranskan kielen puhe alkaa kehittyä yksittäisten sanojen kautta kohti lauserakenteita. Lapselle esitetyt kysymykset ohjaavat vastauksen muodostamista ja tarjoavat erilaisia malleja vastauksille sekä sanasto- että lausetasolla. Holofraaseilla, eli sellaisenaan opituilla lauseilla, on suuri merkitys kielen oppimisen varhaisessa vaiheessa. Tällaisia rakenteita voidaan tunnistaa useita korpuksesta. Toisen vuoden loppupuolella korpuksessa on havaittavissa myös yrityksiä rakentaa pidempiä virkkeitä sivulauseineen. Mennyt aikamuoto alkaa myös kehittyä. Toisen vuoden loppupuolella on havaittavissa myös kommunikointi- ja nimeämisstrategioita, joilla lapsi täyttää sanavarastonsa aukkoja. Tutkimuksen loppuvaiheessa ranskan sanavarasto kehittyy nopeasti.

Asiasanat: CLIL, holofraasi, kaksikielisyys, varhainen kielen oppiminen, kielikylpy