Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut - kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset oikeudet ja vähävarainen kuntalainen
LÖFBACKA, MIKKO (2013)
2013
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23474
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23474
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perusteista säädetään asiakasmaksulaissa. Tarkempia säädöksiä asiakasmaksuista on asiakasmaksuasetuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksuista päättää kunta asiakasmaksulain asettamisessa rajoissa. Lähtökohtaisesti kunta voi vapaasti asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulla maksun, jos laissa ei muuta säädetä. Käytännössä asiakasmaksujen rajat ovat usein tiukastikin säädeltyjä. Asiakasmaksulain säätämisen yhteydessä vuonna 1992 eräs päätavoite oli luoda maksujärjestelmä, joka huomioisi kunnallisen itsehallinnon. Kunnallisen harkintavallan käytön katsottiin tukevan kuntakohtaisen palvelujärjestelmän tehokasta käyttöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat useimmiten lailla säädeltyjä johtuen palveluiden luonteesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on usein kysymys palveluista jotka liittyvät ihmisen toimeentuloon, terveyteen tai yleensä elämästä selviytymiseen. Perustuslain 19 §:ssä säädetään oikeudesta sosiaaliturvaan. Säädöksen mukaiseen sosiaaliturvaan kuuluu mm. perustoimeentulon turva työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja palvelumaksuilla on vaikutuksensa näiden perustuslaillisten oikeuksien toteutumisessa.
Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kuinka nykyinen asiakasmaksulaki huomioi kunnallisen harkintavallan käytön sekä toisaalta kuntalaisten sosiaaliset oikeudet. Tutkimuksessa näkökulmaksi on asetettu erityisesti vähävaraisen kuntalaisen näkökulma. Asiakasmaksulaissa on pyritty huomioimaan asiakkaan sosiaaliset oikeudet niin, ettei palvelujen saanti tai asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuisi asiakasmaksujen vaikutuksesta. Tutkimuksessa selvitetään kuinka asiakasmaksulaki huomioi nämä sosiaalioikeudelliset seikat ja sen minkälaisia oikeuksia ne luovat asiakkaalle ja toisaalta minkälaisia velvollisuuksia luovat kunnalle.
Asiakasmaksulain voidaan katsoa huomioivan asiakkaan sosiaaliset oikeudet. Asiakasmaksulaki on tästä näkökulmasta kehittynyt sen säätämisestä, asiakkaan oikeudet huomioivaan suuntaan. Toisaalta asiakasmaksulain säädökset ovat muodostuneet sekaviksi ja tulkinnallisia tilanteita aiheuttaviksi. Näin voidaan katsoa olevan osittain myös niiden säädösten osalta, jotka pyrkivät edesauttamaan asiakkaan sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Kunnallisen harkintavallan voidaan katsoa osittain toteutuvan, mutta ei lainsäätäjän alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Vuonna 1999 säädetyn perintälain soveltaminen asiakasmaksuihin on ongelma asiakkaan oikeuksien näkökulmasta. Asiakasmaksulaki kaipaisi kokonaisuudistusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat useimmiten lailla säädeltyjä johtuen palveluiden luonteesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on usein kysymys palveluista jotka liittyvät ihmisen toimeentuloon, terveyteen tai yleensä elämästä selviytymiseen. Perustuslain 19 §:ssä säädetään oikeudesta sosiaaliturvaan. Säädöksen mukaiseen sosiaaliturvaan kuuluu mm. perustoimeentulon turva työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja palvelumaksuilla on vaikutuksensa näiden perustuslaillisten oikeuksien toteutumisessa.
Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kuinka nykyinen asiakasmaksulaki huomioi kunnallisen harkintavallan käytön sekä toisaalta kuntalaisten sosiaaliset oikeudet. Tutkimuksessa näkökulmaksi on asetettu erityisesti vähävaraisen kuntalaisen näkökulma. Asiakasmaksulaissa on pyritty huomioimaan asiakkaan sosiaaliset oikeudet niin, ettei palvelujen saanti tai asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuisi asiakasmaksujen vaikutuksesta. Tutkimuksessa selvitetään kuinka asiakasmaksulaki huomioi nämä sosiaalioikeudelliset seikat ja sen minkälaisia oikeuksia ne luovat asiakkaalle ja toisaalta minkälaisia velvollisuuksia luovat kunnalle.
Asiakasmaksulain voidaan katsoa huomioivan asiakkaan sosiaaliset oikeudet. Asiakasmaksulaki on tästä näkökulmasta kehittynyt sen säätämisestä, asiakkaan oikeudet huomioivaan suuntaan. Toisaalta asiakasmaksulain säädökset ovat muodostuneet sekaviksi ja tulkinnallisia tilanteita aiheuttaviksi. Näin voidaan katsoa olevan osittain myös niiden säädösten osalta, jotka pyrkivät edesauttamaan asiakkaan sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Kunnallisen harkintavallan voidaan katsoa osittain toteutuvan, mutta ei lainsäätäjän alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Vuonna 1999 säädetyn perintälain soveltaminen asiakasmaksuihin on ongelma asiakkaan oikeuksien näkökulmasta. Asiakasmaksulaki kaipaisi kokonaisuudistusta.