Huonokuuloisuuden stigma : kehysanalyysi kuulokojeen käyttäjien kokemuksista
VATANEN, SANNI (2013)
VATANEN, SANNI
2013
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23446
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23446
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani huonokuuloisten kuulokojeenkäyttäjien kokemuksia huonokuuloisena elämisestä suhteessa leimautumisen kokemuksiin. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu pitkälti Erving Goffmanin leimatutumisteoriaan, jonka käsitteiden avulla tarkastelen aineistoa. Tutkimus selvittää erilaisia keinoja, joiden avulla huonokuuloiset pyrkivät vähentämään huonokuuloisuudesta aiheutuvaa sosiaalista haittaa. Goffman kutsuu tätä prosessia moraalisen uran rakentamiseksi. Tutkimuskysymykseni ovat: Näkyykö huonokuuloisten leimautuminen kyselyyn vastaamisessa? Millaisia leiman hallinnan keinoja huonokuuloiset käyttävät vähentääkseen stigman merkitystä? Miten Goffmanin moraalisen uran avulla voi tulkita ja jäsentää huonokuuloisten kokemuksia?
Leimautumisen kokemukset voivat vaikuttaa huonokuuloisten ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen laajastikin, minkä vuoksi tutkielmani tavoitteena on selvittää miten huonokuuloiset pyrkivät hallitsemaan leimaansa. Tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan kuulovian ja kuulokojekuntoutuksen vaikutuksia työikäisten ihmisten arkipäivään ja kommunikaatioon.
Käyttämäni aineistot ovat tutkimusprojektin keräämiä aineistoja. Lähtökohtana kvalitatiiviselle analyysilleni käytän Denver-asteikolla kerättyä kyselyaineistoa. Sen pohjalta tarkastelen stigmaa käsittelevien indikaattoreiden avulla huonokuuloisten leimautumisen kokemuksia. Tämän jälkeen varsinaisessa analyysissa aineistonani toimii kymmenen noin tunnin mittaista teemahaastattelua, joissa keskustellaan kuulokojeesta ja elämästä huonokuuloisuuden kanssa. Analysoin haastatteluaineistoja kehysanalyysilla. Kehysanalyysi on alun perin Goffmanin kehittämä analyysimenetelmä, jonka lähtökohtana on ajatus kehyksistä käytännön toimia määrittävinä tekijöinä, jotka antavat toiminnalle merkityksen. Etsin aineistosta erilaisia stigman hallinnan kehyksiä.
Jaottelen aineistossa ilmenneet stigman hallinnan keinot kolmeen kehykseen, joita ovat stigman peittelyn kehys, stigman normalisoinnin kehys sekä stigman esiintuomisen kehys. Stigman peittelyn kehyksessä huonokuuloisuutta tai kuulokojetta pyritään peittelemään joko fyysisesti kojetta piilottamalla tai esimerkiksi vetäytymällä sosiaalisista tilanteista. Stigman normalisaation kehyksessä normalisaatiota toteutetaan kahdentyyppisellä hallinnalla: sekä teknisellä että diskursiivisella hallinnalla. Tekniseen hallintaan liittyy pyrkimys normaaliin kommunikointiin kuulokojeen avulla, kun taas diskursiivinen hallinta ilmeni aineistossa erilaisina puhetapoina, joissa stigmaa pyrittiin normalisoimaan esimerkiksi korostamalla huonokuuloisuuden tavallisuutta ja yleisyyttä sekä vertaamalla kojetta silmälaseihin. Kolmannessa kehyksessä leiman esiintuominen koetaan järkevänä tapana säästää sekä itseä että kommunikaation vastapuolta vaivaantumiselta. Aineistossa leiman esiintuomisen kehykseen liittyy myös kuulokojeesta ja sen käytöstä koetut ylpeyden tunteet. Huonokuuloiset pyrkivät rakentamaan moraalista uraansa eheäksi juuri näiden kehysten avulla, jotka ilmenivät myös haastatteluissa osittain päällekkäisinä.
Asiasanat: stigma, leimautuminen, kehysanalyysi, moraalinen ura, Erving Goffman
Leimautumisen kokemukset voivat vaikuttaa huonokuuloisten ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen laajastikin, minkä vuoksi tutkielmani tavoitteena on selvittää miten huonokuuloiset pyrkivät hallitsemaan leimaansa. Tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan kuulovian ja kuulokojekuntoutuksen vaikutuksia työikäisten ihmisten arkipäivään ja kommunikaatioon.
Käyttämäni aineistot ovat tutkimusprojektin keräämiä aineistoja. Lähtökohtana kvalitatiiviselle analyysilleni käytän Denver-asteikolla kerättyä kyselyaineistoa. Sen pohjalta tarkastelen stigmaa käsittelevien indikaattoreiden avulla huonokuuloisten leimautumisen kokemuksia. Tämän jälkeen varsinaisessa analyysissa aineistonani toimii kymmenen noin tunnin mittaista teemahaastattelua, joissa keskustellaan kuulokojeesta ja elämästä huonokuuloisuuden kanssa. Analysoin haastatteluaineistoja kehysanalyysilla. Kehysanalyysi on alun perin Goffmanin kehittämä analyysimenetelmä, jonka lähtökohtana on ajatus kehyksistä käytännön toimia määrittävinä tekijöinä, jotka antavat toiminnalle merkityksen. Etsin aineistosta erilaisia stigman hallinnan kehyksiä.
Jaottelen aineistossa ilmenneet stigman hallinnan keinot kolmeen kehykseen, joita ovat stigman peittelyn kehys, stigman normalisoinnin kehys sekä stigman esiintuomisen kehys. Stigman peittelyn kehyksessä huonokuuloisuutta tai kuulokojetta pyritään peittelemään joko fyysisesti kojetta piilottamalla tai esimerkiksi vetäytymällä sosiaalisista tilanteista. Stigman normalisaation kehyksessä normalisaatiota toteutetaan kahdentyyppisellä hallinnalla: sekä teknisellä että diskursiivisella hallinnalla. Tekniseen hallintaan liittyy pyrkimys normaaliin kommunikointiin kuulokojeen avulla, kun taas diskursiivinen hallinta ilmeni aineistossa erilaisina puhetapoina, joissa stigmaa pyrittiin normalisoimaan esimerkiksi korostamalla huonokuuloisuuden tavallisuutta ja yleisyyttä sekä vertaamalla kojetta silmälaseihin. Kolmannessa kehyksessä leiman esiintuominen koetaan järkevänä tapana säästää sekä itseä että kommunikaation vastapuolta vaivaantumiselta. Aineistossa leiman esiintuomisen kehykseen liittyy myös kuulokojeesta ja sen käytöstä koetut ylpeyden tunteet. Huonokuuloiset pyrkivät rakentamaan moraalista uraansa eheäksi juuri näiden kehysten avulla, jotka ilmenivät myös haastatteluissa osittain päällekkäisinä.
Asiasanat: stigma, leimautuminen, kehysanalyysi, moraalinen ura, Erving Goffman