Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Yhteisön ympäröimänä vai uskotun ystävän saattamana? Kuolinhetken yhteisöllisyys 1400-luvulla.

NISSI, JYRKI (2013)

 
Avaa tiedosto
gradu06607.pdf (2.566Mt)
Lataukset: 



NISSI, JYRKI
2013

Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-15
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23434
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani perehdyn kuolinhetken yhteisöllisyyteen 1400-luvulla. Pyrin selvittämään, kuinka yhteisöllisenä tapahtumana kuolinhetki kuvataan 1400-luvun kuolemisen taito -oppaissa sekä hagiografisessa aineistossa. Tutkin Jean Gersonin De arte moriendinja anonyymin Tractatus de arte moriendin avulla katolisen kirkon ihannetta myöhäiskeskiaikaisesta kuolinhetkestä. Hagiografisen lähdeaineiston avulla puolestaan on mahdollista perehtyä tarkemmin maallikoiden suhtautumiseen kuolinhetken yhteisöllisyyteen. Hagiografinen aineistoni koostuu ruotsalaisesta ja roomalaisesta materiaalista. Ruotsalaiset lähteeni ovat Katariina Vadstenalaisen, Byrolf Skaralaisen ja Nikolaus Linköpingläisen kanonisaatioprosessit sekä Tukholman dominikaaniluostarin Kristuksen alasottamista kuvaavan maalauksen yhteydessä tapahtuneista ihmeistä kertova Miracula Defixionis Domini -ihmekokoelma. Roomalaisena materiaalina puolestaan käytän Santa Francesca Romanan kanonisaatioprosessia. Tutkimuksen metodina on käytetty aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Laadullisen analyysiin ohella käytän myös tilastollista esitystapaa.

Tutkimuskirjallisuudessa kuolinhetken yhteisöllisestä luonteesta näyttäisi vallitsevan vahva konsensus. Kuolinhetken yhteisöllisyyttä käsitellään historiantutkimuksessa kuitenkin usein muuhun teemaan liittyvänä sivujuonteena. Tutkimuksessani osoitan, että tämän yhteisöllisyyden rinnalla esiintyi myös yksityisempiä kuolintilanteita, joissa paikalla oli ainoastaan yksi uskottu ystävä tai kuolevan perheenjäsenet.

Tutkielma nivoutuu osaksi myöhäiskeskiaikaista kuolemankulttuuria käsittelevää keskustelua. Tekstissä käsitellään myös yksityisyyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä kysymyksiä keskiajalla ja on siten osa laajempaa eurooppalaisen mentaliteettihistorian tutkimusta. Vaikka tarkastelun kiintopiste on myöhäiskeskiajalla, on käsiteltävä aihe universaali, ajan ja paikan ylittävä. Niinpä lukija voi havaita tekstissä rinnakkaisuuksia nykyaikaan ja jatkuvaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kuoleman siirtymisestä pois perheen piiristä kuoleman ammattilaisten suojiin sairaaloihin ja hoivakoteihin. Kuolemankulttuuri oli 1400-luvulla täysin erilainen kuin 2000-luvulla, mutta parhaassa tapauksessa lukija voi löytää menneisyyden käytännöistä ja ajatuksista aineksia, joilla hän voi rakentaa omaa suhtautumistaan kuolemaan.

Asiasanat:kanonisaatioprosessi, keskiaika, kuolema, kuolinhetki, kuolemisen taito, yhteisöllisyys, yksityisyys
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [34633]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste