Ympäristökansalaisuus kasvatusihanteena: tapaustutkimus ympäristöjärjestöjen Ilmari-hankkeesta
KANTELE, MARTTA (2013)
KANTELE, MARTTA
2013
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23428
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23428
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksesta yläkoululaisille ja toisen asteen oppilaille viestivän Ilmari-hankkeen tavoitteena on ympäristövastuullisuuden lisäksi edistää aktiivista kansalaisuutta. Aktiivisen kansalaisuuden tavoite ei ole tyypillinen perinteisessä, luonnontieteelliseen tietoon keskittyvässä ympäristökasvatuksessa. Tämän vuoksi tutkin Ilmari-hanketta osallistavan, ympäristökansalaisuuden tukemiseen pyrkivän ympäristökasvatuksen näkökulmasta, jossa keskeistä on aktiivinen osallistuminen ja ympäristövastuullisuus.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta eri osasta: Ilmari-hankkeen kouluvierailulle osallistuneille nuorille tehdystä kyselystä, hankkeen ohjausryhmän jäsenten haastatteluista sekä hankkeen kouluvierailua ohjaavan materiaalin analyysista. Näiden kolmen aineiston avulla luodaan kokonaiskuva hankkeesta ja selvitetään millaista toimijuutta hanke ilmentää. Työ on tapaustutkimus, jossa käytetään laadullisen aineiston analysoimiseen sisällönanalyysia sekä tyypittelyä. Kvantitatiivisen aineiston analyysi on luonteeltaan kuvailevaa.
Kouluvierailumateriaalin perusteella Ilmari-hankkeen ihannetoimija on kansalaisyhteiskunnan kentällä toimiva aktivisti, joka osallistuu esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kampanjoihin. Haastatelluista ohjausryhmän jäsenistä suurin osa ajattelee tavoitellun toimijuuden syntyvän tarjoamalla nuorille mahdollisuuden oppia osallistumisessa tarvittavia kykyjä. Osa taas kuvaa toimijuuden syntyvän näyttämällä nuorille kuinka he voivat osallistua. Kyselyn tulosten mukaan kouluvierailulle osallistuneet nuoret haluavat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arkipäivässään. Sen sijaan valmius yhteiskunnalliseen osallistumiseen on melko vähäistä.
Ympäristökansalaisuuden käsite on käyttökelpoinen ympäristökasvatuksen tutkimuksessa erityisesti globaalia toimijuutta käsiteltäessä. Ilmari-hankkeessa tavoiteltavan ympäristökansalaisuuden kaltaisen globaalin toimijuusihanteen voidaan nähdä laajentavan perinteisen ympäristökasvatuksen toimijaihannetta hedelmällisellä tavalla. Keskeistä nuorten aktiivista toimijuutta tavoittelevassa toiminnassa on tarjota nuorille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia.
Asiasanat: ilmastonmuutos, kansalaisuus, nuoret, ympäristöjärjestöt, ympäristökansalaisuus, ympäristökasvatus
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta eri osasta: Ilmari-hankkeen kouluvierailulle osallistuneille nuorille tehdystä kyselystä, hankkeen ohjausryhmän jäsenten haastatteluista sekä hankkeen kouluvierailua ohjaavan materiaalin analyysista. Näiden kolmen aineiston avulla luodaan kokonaiskuva hankkeesta ja selvitetään millaista toimijuutta hanke ilmentää. Työ on tapaustutkimus, jossa käytetään laadullisen aineiston analysoimiseen sisällönanalyysia sekä tyypittelyä. Kvantitatiivisen aineiston analyysi on luonteeltaan kuvailevaa.
Kouluvierailumateriaalin perusteella Ilmari-hankkeen ihannetoimija on kansalaisyhteiskunnan kentällä toimiva aktivisti, joka osallistuu esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kampanjoihin. Haastatelluista ohjausryhmän jäsenistä suurin osa ajattelee tavoitellun toimijuuden syntyvän tarjoamalla nuorille mahdollisuuden oppia osallistumisessa tarvittavia kykyjä. Osa taas kuvaa toimijuuden syntyvän näyttämällä nuorille kuinka he voivat osallistua. Kyselyn tulosten mukaan kouluvierailulle osallistuneet nuoret haluavat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arkipäivässään. Sen sijaan valmius yhteiskunnalliseen osallistumiseen on melko vähäistä.
Ympäristökansalaisuuden käsite on käyttökelpoinen ympäristökasvatuksen tutkimuksessa erityisesti globaalia toimijuutta käsiteltäessä. Ilmari-hankkeessa tavoiteltavan ympäristökansalaisuuden kaltaisen globaalin toimijuusihanteen voidaan nähdä laajentavan perinteisen ympäristökasvatuksen toimijaihannetta hedelmällisellä tavalla. Keskeistä nuorten aktiivista toimijuutta tavoittelevassa toiminnassa on tarjota nuorille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia.
Asiasanat: ilmastonmuutos, kansalaisuus, nuoret, ympäristöjärjestöt, ympäristökansalaisuus, ympäristökasvatus