Alueelliset toimielimet kuntaliitoksissa lähidemokratian toteuttajina
PIIPARI-HUOVILA, SAILA (2012)
2012
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23400
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23400
Tiivistelmä
Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on noussut esille vaatimus lähidemokratian turvaamisesta kuntaliitosten yhteydessä, sillä kuntalaisilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa palveluihin ja alueen (asuinympäristön) kehitykseen. Eräänä ratkaisuna reuna-alueiden vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisessa on esitetty kunnanosahallinnon periaatteisiin perustuvia alueellisia toimielimiä.
Tutkimus käsittelee kuntien päätöksenteko-organisaatioon perustettuja alueellisia toimielimiä. Tutkimuksessa selvitetään, ovatko toimielinten jäsenet kokeneet voivansa vaikuttaa oman alueensa palveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen. Toinen tutkimuskysymys liittyy koettujen vaikuttamismahdollisuuksien taustalla vaikuttaviin asioihin. Tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita jäsenen institutionaalisen aseman (onko valittu jäseneksi poliittisin perustein vai alueen asukkaana) ja toimielimen budjettivallan vaikutuksesta koettuihin vaikuttamismahdollisuuksiin.
Tutkimustehtävää lähestytään osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja kunnanosahallinnon käsitteiden kautta, joista saadaan rakennettua luontevasti myös tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Teoreettisessa viitekehyksessä on tarkoitus myös luoda yleiskäsitys alueellisten toimielinten organisoinnista ja tehtävistä sekä tuoda esille kansainvälisiä kokemuksia kunnanosahallinnon järjestämisestä.
Tutkimuksen empiirisen tarkastelun kohteena ovat vuonna 2009 tehtyjen kuntaliitosten yhteydessä perustetut alueelliset toimielimet. Kunnat, joiden poliittisen päätöksenteon osana kyseiset alueelliset toimielimet vaikuttavat, ovat Eura, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kauhava, Kokkola, Loimaa (alueellisen toimielimen kokoonpanoa laajennettiin uuden kuntaliitoksen yhteydessä), Parainen, Naantali, Salo, Savonlinna ja Seinäjoki. Alueellisia toimielimiä näissä liitoskunnissa on yhteensä 24. Empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla huhti-toukokuussa 2012, jolloin kaikille 237 alueellisen toimielimen jäsenelle postitettiin kysely ja lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 57 %.
Aineiston pohjalta voidaan päätellä, että yleisesti ottaen alueellisten toimielinten jäsenet kokevat omat vaikuttamismahdollisuutensa melko huonoiksi. Jäsenen institutionaalisella asemalla ei näyttäisi olevan merkitystä koettuihin vaikuttamismahdollisuuksiin, mutta budjetilla sen sijaan on. Erityisesti budjettiin tyytymättömimmät kokevat myös omat vaikuttamismahdollisuutensa olemattomiksi tai melko vähäisiksi. Vaikuttamismahdollisuuksia näyttäisi heikentävän eniten juuri rahallisten resurssien niukkuus, mutta toisaalta myös päätösvallan puuttuminen. Vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvistä ongelmista huolimatta alueellisilla toimielimillä näyttäisi olevan merkitystä reuna-alueiden lähidemokratian toteutumisessa.
Avainsanat: alueellinen toimielin, kunnanosahallinto, lähidemokratia, kuntaliitos
Tutkimus käsittelee kuntien päätöksenteko-organisaatioon perustettuja alueellisia toimielimiä. Tutkimuksessa selvitetään, ovatko toimielinten jäsenet kokeneet voivansa vaikuttaa oman alueensa palveluihin ja asuinympäristön kehittämiseen. Toinen tutkimuskysymys liittyy koettujen vaikuttamismahdollisuuksien taustalla vaikuttaviin asioihin. Tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita jäsenen institutionaalisen aseman (onko valittu jäseneksi poliittisin perustein vai alueen asukkaana) ja toimielimen budjettivallan vaikutuksesta koettuihin vaikuttamismahdollisuuksiin.
Tutkimustehtävää lähestytään osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja kunnanosahallinnon käsitteiden kautta, joista saadaan rakennettua luontevasti myös tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Teoreettisessa viitekehyksessä on tarkoitus myös luoda yleiskäsitys alueellisten toimielinten organisoinnista ja tehtävistä sekä tuoda esille kansainvälisiä kokemuksia kunnanosahallinnon järjestämisestä.
Tutkimuksen empiirisen tarkastelun kohteena ovat vuonna 2009 tehtyjen kuntaliitosten yhteydessä perustetut alueelliset toimielimet. Kunnat, joiden poliittisen päätöksenteon osana kyseiset alueelliset toimielimet vaikuttavat, ovat Eura, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kauhava, Kokkola, Loimaa (alueellisen toimielimen kokoonpanoa laajennettiin uuden kuntaliitoksen yhteydessä), Parainen, Naantali, Salo, Savonlinna ja Seinäjoki. Alueellisia toimielimiä näissä liitoskunnissa on yhteensä 24. Empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla huhti-toukokuussa 2012, jolloin kaikille 237 alueellisen toimielimen jäsenelle postitettiin kysely ja lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 57 %.
Aineiston pohjalta voidaan päätellä, että yleisesti ottaen alueellisten toimielinten jäsenet kokevat omat vaikuttamismahdollisuutensa melko huonoiksi. Jäsenen institutionaalisella asemalla ei näyttäisi olevan merkitystä koettuihin vaikuttamismahdollisuuksiin, mutta budjetilla sen sijaan on. Erityisesti budjettiin tyytymättömimmät kokevat myös omat vaikuttamismahdollisuutensa olemattomiksi tai melko vähäisiksi. Vaikuttamismahdollisuuksia näyttäisi heikentävän eniten juuri rahallisten resurssien niukkuus, mutta toisaalta myös päätösvallan puuttuminen. Vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvistä ongelmista huolimatta alueellisilla toimielimillä näyttäisi olevan merkitystä reuna-alueiden lähidemokratian toteutumisessa.
Avainsanat: alueellinen toimielin, kunnanosahallinto, lähidemokratia, kuntaliitos