Vuosina 1980-2003 skitsofreniaan sairastuneiden fyysinen terveys hurdle-mallien avulla tarkasteltuna
VATTULAINEN, PIA (2012)
2012
Matematiikka/tilastotiede - Mathematics/Statistics
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23397
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23397
Tiivistelmä
Skitsofrenia on vaikea psykoosisairaus, joka aiheuttaa monenlaisia ajattelun, tunteiden ja toiminnan häiriöitä ja tuo usein ongelmia mm. itsestä huolehtimiseen. Terveellisten elintapojen ylläpitämisen vaikeus, lääkityksen sivuoireet ja mahdolliset terveydenhuollon toiminnan puutteet lisäävät skitsofreniaa sairastavien fyysistä sairastavuutta ja vaikeuttavat sairauksien hoitoa.
Suomessa on 1970-luvulta lähtien pyritty toteuttamaan deinstitutionalisaatiota eli keskittämään psykiatrista hoitoa sairaalasta avohoitoon. Avohoidon riittämätön kehitys on saattanut heikentää skitsofreniapotilaiden hoitoa ja näin lisätä fyysistä sairastavuutta.
Vuosina 1980-2003 skitsofreniadiagnoosin saaneiden henkilöiden yleissairaalahoidon tarvetta diagnoosin jälkeen seuraamalla selvitetään, vaikuttaako skitsofreniaan sairastumisen ajankohta fyysiseen terveyteen. Tarkastelun kohteena ovat somaattisten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä sepelvaltimotaudin aiheuttamien hoitopäivien ja -jaksojen määrät.
Tutkittavissa muuttujissa on paljon nollia, sillä huomattavalla osalla aineiston henkilöistä ei ole yleissairaalahoitoa. Menetelmäksi valittua hurdle-mallinnusta voidaan käyttää tällaisessa aineistossa, sillä niissä tapahtuman toteutumisen todennäköisyys ja lukumäärät mallinnetaan erikseen. Koska sairaalahoidon määrät vaihtelevat paljon, mallinnuksessa käytetään negatiivista binomijakaumaa ylihajonnan hallitsemiseksi.
Skitsofreniaan sairastumisen ajankohta vaikuttaa vain vähän siihen, joutuuko sairastunut sairaalahoitoon somaattisista syistä myöhemmässä vaiheessa. Hoidon määrissä on kuitenkin vaihtelua, sillä lähellä
%Sairastumisen ajankohta vaikuttaa sairaalahoitoon päätymisen todennäköisyyteen vain vähän, mutta hoidon määrissä on vaihtelua. Lähellä
2000-lukua skitsofreniaan sairastuneiden terveys on heikompi kuin alkutilanteessa 1980-luvun alussa sairastuneilla useammallakin mittarilla mitattuna.
Tuloksiin vaikuttavat myös seuranta-aikana muuttuneet hoitokäytännöt ja lääkitys, joten suoria johtopäätöksiä deinstitutionalisaation vaikutuksista ei voi tehdä. Terveydentilan heikentyminen voi viitata kuitenkin skitsofreniaa sairastavien riittämättömään terveyden seurantaan ja hoitoon.
Asiasanat:deinstitutionalisaatio, hurdle-mallit, negatiivinen binomijakauma, rekisteriaineisto, skitsofrenia
Suomessa on 1970-luvulta lähtien pyritty toteuttamaan deinstitutionalisaatiota eli keskittämään psykiatrista hoitoa sairaalasta avohoitoon. Avohoidon riittämätön kehitys on saattanut heikentää skitsofreniapotilaiden hoitoa ja näin lisätä fyysistä sairastavuutta.
Vuosina 1980-2003 skitsofreniadiagnoosin saaneiden henkilöiden yleissairaalahoidon tarvetta diagnoosin jälkeen seuraamalla selvitetään, vaikuttaako skitsofreniaan sairastumisen ajankohta fyysiseen terveyteen. Tarkastelun kohteena ovat somaattisten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä sepelvaltimotaudin aiheuttamien hoitopäivien ja -jaksojen määrät.
Tutkittavissa muuttujissa on paljon nollia, sillä huomattavalla osalla aineiston henkilöistä ei ole yleissairaalahoitoa. Menetelmäksi valittua hurdle-mallinnusta voidaan käyttää tällaisessa aineistossa, sillä niissä tapahtuman toteutumisen todennäköisyys ja lukumäärät mallinnetaan erikseen. Koska sairaalahoidon määrät vaihtelevat paljon, mallinnuksessa käytetään negatiivista binomijakaumaa ylihajonnan hallitsemiseksi.
Skitsofreniaan sairastumisen ajankohta vaikuttaa vain vähän siihen, joutuuko sairastunut sairaalahoitoon somaattisista syistä myöhemmässä vaiheessa. Hoidon määrissä on kuitenkin vaihtelua, sillä lähellä
%Sairastumisen ajankohta vaikuttaa sairaalahoitoon päätymisen todennäköisyyteen vain vähän, mutta hoidon määrissä on vaihtelua. Lähellä
2000-lukua skitsofreniaan sairastuneiden terveys on heikompi kuin alkutilanteessa 1980-luvun alussa sairastuneilla useammallakin mittarilla mitattuna.
Tuloksiin vaikuttavat myös seuranta-aikana muuttuneet hoitokäytännöt ja lääkitys, joten suoria johtopäätöksiä deinstitutionalisaation vaikutuksista ei voi tehdä. Terveydentilan heikentyminen voi viitata kuitenkin skitsofreniaa sairastavien riittämättömään terveyden seurantaan ja hoitoon.
Asiasanat:deinstitutionalisaatio, hurdle-mallit, negatiivinen binomijakauma, rekisteriaineisto, skitsofrenia