Her, Herself, and She - Kokeellinen tutkimus tekstin koheesiosta käännettäessä kaunokirjallisuutta ei-äidinkieleen päin

Abstract

Ei-äidinkieliseen kääntämiseen on länsimaisessa käännöstieteessä suhtauduttu kielteisesti siitäkin huolimatta, että pienissä kielissä sen harjoittaminen on tavallista (Pokorn 2005). Vaikka myös Suomessa käännetään paljon "väärään suuntaan", ei-äidinkielistä kääntämistä ei ole tutkittu paljon.

Tutkielmassa käsitellään ei-äidinkieleen päin kääntämistä siitä näkökulmasta, miten käänteinen käännössuunta vaikuttaa kohdetekstin koheesioon – etenkin viittaussuhteisiin. Aineisto koostuu Sofi Oksasen Puhdistus-romaanista valitusta lyhyehköstä tekstiosuudesta, Lola Rogersin vastaavan osuuden virallisesta englanninnoksesta ja 22:n suomea äidinkielenään puhuvan kääntäjän saman tekstiosuuden suomi–englanti käännöksistä. Aineistoa analysoidaan vertailemalla eri tekstien leksikaalisen koheesion ja referenssin määriä, ellipsin käyttöä ja eroja konnektoreiden käytössä keskenään. Tämän jälkeen pohditaan kääntäjien taustatekijöiden mahdollisia vaikutuksia tuloksiin. Pohdintaluvussa tulokset suhteutetaan teoriaosuudessa esiteltyihin käsitteisiin – ei-äidinkielisen kääntäjän kielitaitoon ja käännöskapasiteettiin, oman äidinkielen ja alkutekstin interferenssiin, koheesioon ja käännösuniversaaliin koheesion eksplisiittistymisestä käännösprosessin seurauksena.

Tutkimuksessa selvisi, että siinä, missä Oksanen käyttää paljon leksikaalista koheesiota ja vähän referenssiä ja Rogers vähän leksikaalista koheesiota ja paljon referenssiä, testihenkilöiden luvut asettuvat alkutekstin ja virallisen englanninnoksen välille. Osittain testihenkilöiden tuloksiin vaikuttanee suomen interferenssi – joko alkutekstin tai alkukielen –, sillä monet testihenkilöistä näyttivät suosivan esimerkiksi ellipsiä siinä, missä virallisessa englanninnoksessa oli käytetty referenssiä. Tekijän piilottaminen, tai niin sanottu passivoiminen, vaikuttikin olevan ominaisempi kielenkäytön tapa suomelle kuin englannille. Syy, miksi suomen interferenssi näkyy juuri koheesiossa, saattaa olla siinä, että suomen ja englannin kohesiivisista eroista ei tiedetä niin paljon, että alkutekstin tai -kielen aiheuttamat sudenkuopat osattaisiin välttää. Näin ollen kohesiiviset erot kielten välillä kuulunevat petolliset ystävät -kategoriaan. Sen sijaan käännösprosessin eksplisiittistymisellä ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta. Kääntäjien eri taustatekijöistä – koulutus, kielelle altistuminen ja käännöskokemus – vain käännöskokemuksella näytti olevan leksikaalista koheesiota laskeva ja referenssiä nostava vaikutus (mikä lienee normienmukaisempaa englannissa), mutta koska tuloksissa oli paljon variaatiota, katsoin, että suurempi vaikutus oli kääntäjän yksilöllisellä kapasiteetilla. Kaiken kaikkiaan ei-ädinkielisen kääntämisen ja englannin ja suomen kohesiivisten erojen lisätutkimukselle on selvää tarvetta. Avainsanat: kääntäminen ei-äidinkieleen päin, koheesio, eksplisiittistymishypoteesi, interferenssi, kaunokirjallisuus