Venutilaisten strategioiden toimeenpano. Reaalioiden kotouttaminen ja vieraannuttaminen Rosa Liksomin novellikokoelman käännöksessä

Abstract

Tutkielma käsittelee reaalioiden kääntämistä ja siinä käytettyjen paikallisstrategioiden suhdetta Lawrence Venutin teorioiden mukaiseen kotouttamiseen ja vieraannuttamiseen. Tutkimusaineistona on Rosa Liksomin novellikokoelma Tyhjän tien paratiisit (1989) ja sen englanninkielinen käännös Dark Paradise (2007), jonka on kääntänyt David McDuff ja julkaissut yhdysvaltalainen kustantamo Dalkey Archive Press. Lisäksi tutkimuksessa tehdään joitakin havaintoja kokoelman norjannoksen (Paradis på en øde vei, 1991) ja ruotsinnoksen (Paradis ultra light, 1992) pohjalta. Liksomin kokoelmassa esiintyy runsaasti kulttuurisidonnaisia elementtejä, minkä vuoksi kääntäjä joutuu lähes jatkuvasti tekemään päätöksiä eri strategioiden soveltuvuudesta näiden elementtien käsittelyyn. Tutkielmassa tavoitteeni on luoda reaalioiden käännösten venutilaiseen tarkasteluun soveltuva metodi yhdistämällä Venutin teoriat Ritva Leppihalmeen laatimaan luokitteluun reaalioiden käännösstrategioista. Soveltamalla tätä metodia aineistooni pyrin selvittämään, millasia vaikutuksia reaalioiden käännöksillä on käännetyn kokoelman kokonaisstrategiaan.

Tarkastelen ensin kulttuurin ja kääntämisen välistä yhteyttä sekä kulttuurisidonnaisten elementtien huomioimista käännöksissä. Reaalioita havainnollistan Birgit Nedergaard-Larsenin laatimalla luokittelulla, jonka mukaan olen jakanut myös oman aineistoni reaaliat neljään pääkategoriaan. Kolmannessa luvussa esittelen venutilaisen teoriataustani, jota pyrin viemään vähitellen kohti konkreettisia käännösstrategioita. Neljännessä eli metodiluvussa kuvailen käyttämäni strategialuokittelun. Varsinainen analyysini perustuu harvoin käytettyyn venutilaiseen näkökulmaan, jossa keskiössä ei ole niinkään kohdekielisen lukijan huomioiminen vaan lähdekulttuurin ja samalla myös käännöksen näkyvyys. Uskon, että reaalioiden käännöksillä voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, miten huomaamattomaksi tai näkyväksi lukija käännöksen kokee. Samasta syystä tarkastelen myös hahmonnimien käsittelyä käännöksessä ja teen havaintoja alkuperäisteoksen sisältämien arvojen välittymisestä.

Tutkimuksessa osoittautuu, että Venutin teorioita leimaavan suhteellisuuden takia jaottelu kotouttaviin ja vieraannuttaviin paikallisstrategioihin ei ole aukoton. Analyysin näkökulman vaihtaminen venutilaiseksi tuottaa kuitenkin kiinnostavia havaintoja, joissa reaalioiden käännösten vaikutus kokonaisstrategiaan on nähtävissä. Lisäksi analyysi osoittaa, että lähtökohdiltaan Venutin kritiikistä poikkeava käännös voi poiketa myös Venutin esittämistä kotouttamiskonventioista – joskaan kulttuurieroja korostava näkökulma ei kanna yhtenäisenä koko käännösteoksen läpi.

Asiasanat: reaaliat, Venuti, kotouttaminen, vieraannuttaminen, käännösstrategiat