Julkisen palvelutuotannon tuotteistaminen : tapaus Mäntyharjun kunta
JÄRVENPÄÄ, JUHO (2013)
2013
Kunnallistalous - Local Public Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23348
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23348
Tiivistelmä
Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena on tarkastella tuotteistamista kunta-alalla. Paine tuottavuuden parantamiseksi, sekä kilpailuttaminen ja siirtyminen tilaaja-tuottajamalleihin synnyttävät tarpeen kustannusten läpinäkyvyydelle. Talouden perusongelma, niukkuus, ajaa julkisen sektorin valitsemaan mahdollisimman tehokkaita tuotantotapoja ja tuotantovälineitä. Tutkimus tukeutuu jo olemassa olevaan tieteelliseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Tutkimuksen tärkeänä osana on peilata tuotteistamisen teoriaa empiirisesti Mäntyharjun kunnan tuotteistamiseen.
Tuotteistaminen on tervetullut ajattelutapa perinteisen punakynäajattelun rinnalle. Nyt toiminnan pullonkauloihin on mahdollista puuttua tarkastelemalla sitä, mitä organisaatiossa todella tehdään. Tuotteistaminen on oiva työkalu tilanteessa, jossa avoimesti mietitään onko kunnan järkevää ja tehokasta tehdä kaikkea itse. Tuotteistaminen on ajattelutapa. Se kuulostaa ensimmäiseksi raskaalta ja byrokraattiselta. Se ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti ole tapa järjestää toimintaa uudelleen vaan luo edellytykset sille. Käytännössä tuotteistaminen usein kuitenkin käynnistää toiminnan uudelleen järjestelyä.
Tuotteistamisen läpimurto suomalaisessa julkishallinnossa tapahtui 2000-luvun alussa. Tapauskunnassa se omaksuttiin vuosikymmenen puolivälissä. Haastatteluissa tuli ilmi, että tällä hetkellä siihen suhtaudutaan eräänlaisena julkishallinnon trendi-ilmiönä. Talouden tiukentuessa on keskustelu kunnan organisaatioiden ulkopuolisten palveluntuottajien suhteen herännyt.
Tutkimuksen loppupäätelmänä todetaan, että tuotteistaminen tukee kunnan johtamista. Kustannus- ja laatutietoisuuden parantuessa myös tuottavuus paranee. Tuotteistaminen on tarkoitus olla pysyvä tila. Tämä tarkoittaa sitä, että ylläpitoa ja kehittämistä tulisi aktiivisesti tehdä. Tämä on haasteena tutkimuksen tapauskunnassa. Henkilöstöresurssit kehittämistyöhön ovat niukat. Lisäksi tuotteistamisen perusteleminen henkilöstölle on haastavaa.
Tuotteistamisen merkitys tulee lähitulevaisuudessa olemaan edelleen keskiössä kun sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvamiseen yritetään löytää ratkaisua. Pullonkauloja toiminnassa on löydettävissä. Se vaatii tuotteiden analyyttisistä läpikäymistä ja aktiivista vertailua yksiköiden välillä.
Tuotteistaminen on tervetullut ajattelutapa perinteisen punakynäajattelun rinnalle. Nyt toiminnan pullonkauloihin on mahdollista puuttua tarkastelemalla sitä, mitä organisaatiossa todella tehdään. Tuotteistaminen on oiva työkalu tilanteessa, jossa avoimesti mietitään onko kunnan järkevää ja tehokasta tehdä kaikkea itse. Tuotteistaminen on ajattelutapa. Se kuulostaa ensimmäiseksi raskaalta ja byrokraattiselta. Se ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti ole tapa järjestää toimintaa uudelleen vaan luo edellytykset sille. Käytännössä tuotteistaminen usein kuitenkin käynnistää toiminnan uudelleen järjestelyä.
Tuotteistamisen läpimurto suomalaisessa julkishallinnossa tapahtui 2000-luvun alussa. Tapauskunnassa se omaksuttiin vuosikymmenen puolivälissä. Haastatteluissa tuli ilmi, että tällä hetkellä siihen suhtaudutaan eräänlaisena julkishallinnon trendi-ilmiönä. Talouden tiukentuessa on keskustelu kunnan organisaatioiden ulkopuolisten palveluntuottajien suhteen herännyt.
Tutkimuksen loppupäätelmänä todetaan, että tuotteistaminen tukee kunnan johtamista. Kustannus- ja laatutietoisuuden parantuessa myös tuottavuus paranee. Tuotteistaminen on tarkoitus olla pysyvä tila. Tämä tarkoittaa sitä, että ylläpitoa ja kehittämistä tulisi aktiivisesti tehdä. Tämä on haasteena tutkimuksen tapauskunnassa. Henkilöstöresurssit kehittämistyöhön ovat niukat. Lisäksi tuotteistamisen perusteleminen henkilöstölle on haastavaa.
Tuotteistamisen merkitys tulee lähitulevaisuudessa olemaan edelleen keskiössä kun sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvamiseen yritetään löytää ratkaisua. Pullonkauloja toiminnassa on löydettävissä. Se vaatii tuotteiden analyyttisistä läpikäymistä ja aktiivista vertailua yksiköiden välillä.