Osaajayhteisöt tuotanto-organisaatiossa Case: Sampo-Rosenlew Oy
HELAVIRTA, ILKKA (2013)
2013
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23341
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23341
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee osaajayhteisöjä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida osaajayhteisöjen muotoutumiseen ja olemassaoloon liittyviä seikkoja. Tavoitteen saavuttamiseksi selvitetään, millä tavoin osaajayhteisöjä on kuvattu aikaisemmissa tutkimuksissa. Lisäksi aikaisemmista tutkimuksista on rakennettu osaajayhteisöjen muotoutumisen ja olemassaolon esteiden ja edellytysten viitekehys. Tutkimuskysymys on: Millaisia osaajayhteisöjä on tunnistettavissa suomalaisen kokoonpanoteollisuusyrityksen tuotanto-organisaatiossa? Tähän kysymykseen vastaamista varten on asetettu kaksi alakysymystä, jotka ovat:
Miten osaajayhteisöjä kuvataan aikaisemmissa tutkimuksissa?
Millaisia edellytyksiä ja esteitä on osaajayhteisöjen syntymiselle ja kehittymiselle?
Varsinaisen tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin kohdeorganisaation, Sampo-Rosenlew Oy:n tuotanto-organisaation, sisällä toimivia osaajayhteisöjä sekä potentiaalisia osaajayhteisöjä. Kohdeorganisaatiossa, Sampo-Rosenlew Oy:ssä, tunnettiin tarvetta päästä hyödyntämään henkilöstön aineetonta pääomaa entistä tehokkaammin. Tutkimuksen edetessä osaajayhteisöjä koskeva teoria valikoitui kiinnostavaksi ja hyödylliseksi sekä tutkijalle että kohdeorganisaatiolle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Kerätty aineisto litteroitiin ja lopulta analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tämän tutkimuksen puitteissa saatiin ymmärrystä siitä miten olennaisia tekijöitä koordinoiva toiminta ja aktiivisten jäsenten läsnäolo osaajayhteisöissä on osaajayhteisöjen syntymisen ja kehittymisen kannalta. Erityisen kiinnostava jatkotutkimuksen kohde tämän tutkimuksen tuloksiin liittyen on horisontaalisen kommunikoinnin rooli osaajayhteisöjen syntymisen ja kehittymisen kannalta.
Avainsanat: osaajayhteisöt, community of practice, situated learning, aineeton pääoma, tuotanto-organisaatio, oppiva organisaatio, teorialähtöinen sisällönanalyysi
Miten osaajayhteisöjä kuvataan aikaisemmissa tutkimuksissa?
Millaisia edellytyksiä ja esteitä on osaajayhteisöjen syntymiselle ja kehittymiselle?
Varsinaisen tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin kohdeorganisaation, Sampo-Rosenlew Oy:n tuotanto-organisaation, sisällä toimivia osaajayhteisöjä sekä potentiaalisia osaajayhteisöjä. Kohdeorganisaatiossa, Sampo-Rosenlew Oy:ssä, tunnettiin tarvetta päästä hyödyntämään henkilöstön aineetonta pääomaa entistä tehokkaammin. Tutkimuksen edetessä osaajayhteisöjä koskeva teoria valikoitui kiinnostavaksi ja hyödylliseksi sekä tutkijalle että kohdeorganisaatiolle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Kerätty aineisto litteroitiin ja lopulta analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tämän tutkimuksen puitteissa saatiin ymmärrystä siitä miten olennaisia tekijöitä koordinoiva toiminta ja aktiivisten jäsenten läsnäolo osaajayhteisöissä on osaajayhteisöjen syntymisen ja kehittymisen kannalta. Erityisen kiinnostava jatkotutkimuksen kohde tämän tutkimuksen tuloksiin liittyen on horisontaalisen kommunikoinnin rooli osaajayhteisöjen syntymisen ja kehittymisen kannalta.
Avainsanat: osaajayhteisöt, community of practice, situated learning, aineeton pääoma, tuotanto-organisaatio, oppiva organisaatio, teorialähtöinen sisällönanalyysi