Semanttinen sanasujuvuus MS-taudissa
MÄNTYLÄ, JOHANNA (2013)
2013
Logopedia - Logopedics
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23336
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23336
Tiivistelmä
Multippeliskleroosi eli MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten etenevä neurologinen sairaus. MS-tauti vaikeuttaa erityisesti liikuntakykyä ja fyysistä toimintaa, mutta myös tiedon prosessoinnin, sanahaun, työmuistin ja semanttisen muistin ongelmia on raportoitu.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 24:n MS-tautia sairastavan 34-65-vuotiaan henkilön sanojen nopeaa muistista hakua eli sanasujuvuutta, sanahakustrategioiden käyttöä ja taustamuuttujien vaikutusta sanasujuvuuteen. Menetelmänä käytetään neljää semanttista sanasujuvuuskategoriaa, joista kaksi vaatii substantiivien (eläimet ja vaatteet) ja kaksi verbien (ruuanlaitto- ja urheiluverbit) muistista hakua. Tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä muun muassa työmuistin, sanahakuprosessin sekä semanttisen muistin toiminnasta.
MS-tautia sairastavat henkilöt tuottavat sanoja keskimäärin enemmän verbi- kuin substantiivikategorioihin (p<0,001). Tuotetut sanamäärät vaihtelevat substantiivikategorioissa 7 sanasta 25 sanaan ja verbikategorioissa 2 sanasta 17 sanaan. Vähiten sanoja tuotetaan kategoriaan urheiluverbit ja eniten kategoriaan eläimet (p<0,001). Substantiivitehtävissä sanat tuotetaan pääosin käyttämällä semanttista sanahaun strategiaa, fonologista strategiaa esiintyy vain satunnaisesti. Verbitehtävissä sanoja haetaan muistista pelkästään semanttisten yhteyksien avulla. Verbi- ja substantiivitehtävien välillä havaitaan tilastollisia eroja erityisesti sanamäärissä sekä klustereiden ja vaihtojen määrässä, mutta myös klustereiden koossa (p<0,01 lähes kaikissa vertailuissa). Kategorioihin tuotettuihin sanamääriin vaikuttavat klustereiden (p<0,01), kategoriavaihtojen (p<0,01) ja semanttisten alakategorioiden (p<0,01) määrät, muttei klustereiden koko.
Taustamuuttujista tilastollista merkitsevyyttä havaitaan vain tautityypillä. Sekundaarisesti progressiivista tautimuotoa sairastavat tuottavat vähemmän sanoja kaikkiin muihin (p<0,05), paitsi eläinten kategoriaan. Sukupuolella, taudin kestolla, koulutustaustalla tai iällä ei todeta tilastollista merkitsevyyttä tuotettuihin sanamääriin. Kun tutkittavien ikä lisääntyy, he muodostavat kategoriaan vaatteet vähemmän sekä klustereita että kategoriavaihtoja (p<0,05). Tämä voi viitata sanahakustrategioiden käytön heikentymiseen ikääntyessä.
Yksilöllisiä eroja tarkastellessa noin 38-45 prosentilla MS-tautia sairastavista tutkittavista esiintyy lieviä sananlöytämisvaikeuksia. Sanasujuvuustehtävän kategorialla tuntuu olevan yhteyttäsanasujuvuussuoritukseen. Eläinten luettelointitehtävässäsanahaun ongelmat eivät tule esille, ja lähes kaikki tutkittavat löytävät eläinsanoja muististaan hyvin. Sanahaun aktivoiduttua semanttinen muisti toimii tutkittavilla sanasujuvuustehtävässä pääosin hyvin. Sanahakustrategioiden käyttö, erityisesti verbikategorioissa, on kuitenkin hieman heikentynyttä, mikä kertoo mahdollisista toiminnanohjauksen, sanantuoton ja työmuistin ongelmista MS-taudissa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin vasta alustavia ja lisätutkimusta sananlöytämisestä ja sanahaun ongelmista MS-taudissa tarvitaan.
Avainsanat: MS-tauti, semanttinen sanasujuvuus, sanahaku, semanttinen muisti, klusteri
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 24:n MS-tautia sairastavan 34-65-vuotiaan henkilön sanojen nopeaa muistista hakua eli sanasujuvuutta, sanahakustrategioiden käyttöä ja taustamuuttujien vaikutusta sanasujuvuuteen. Menetelmänä käytetään neljää semanttista sanasujuvuuskategoriaa, joista kaksi vaatii substantiivien (eläimet ja vaatteet) ja kaksi verbien (ruuanlaitto- ja urheiluverbit) muistista hakua. Tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä muun muassa työmuistin, sanahakuprosessin sekä semanttisen muistin toiminnasta.
MS-tautia sairastavat henkilöt tuottavat sanoja keskimäärin enemmän verbi- kuin substantiivikategorioihin (p<0,001). Tuotetut sanamäärät vaihtelevat substantiivikategorioissa 7 sanasta 25 sanaan ja verbikategorioissa 2 sanasta 17 sanaan. Vähiten sanoja tuotetaan kategoriaan urheiluverbit ja eniten kategoriaan eläimet (p<0,001). Substantiivitehtävissä sanat tuotetaan pääosin käyttämällä semanttista sanahaun strategiaa, fonologista strategiaa esiintyy vain satunnaisesti. Verbitehtävissä sanoja haetaan muistista pelkästään semanttisten yhteyksien avulla. Verbi- ja substantiivitehtävien välillä havaitaan tilastollisia eroja erityisesti sanamäärissä sekä klustereiden ja vaihtojen määrässä, mutta myös klustereiden koossa (p<0,01 lähes kaikissa vertailuissa). Kategorioihin tuotettuihin sanamääriin vaikuttavat klustereiden (p<0,01), kategoriavaihtojen (p<0,01) ja semanttisten alakategorioiden (p<0,01) määrät, muttei klustereiden koko.
Taustamuuttujista tilastollista merkitsevyyttä havaitaan vain tautityypillä. Sekundaarisesti progressiivista tautimuotoa sairastavat tuottavat vähemmän sanoja kaikkiin muihin (p<0,05), paitsi eläinten kategoriaan. Sukupuolella, taudin kestolla, koulutustaustalla tai iällä ei todeta tilastollista merkitsevyyttä tuotettuihin sanamääriin. Kun tutkittavien ikä lisääntyy, he muodostavat kategoriaan vaatteet vähemmän sekä klustereita että kategoriavaihtoja (p<0,05). Tämä voi viitata sanahakustrategioiden käytön heikentymiseen ikääntyessä.
Yksilöllisiä eroja tarkastellessa noin 38-45 prosentilla MS-tautia sairastavista tutkittavista esiintyy lieviä sananlöytämisvaikeuksia. Sanasujuvuustehtävän kategorialla tuntuu olevan yhteyttäsanasujuvuussuoritukseen. Eläinten luettelointitehtävässäsanahaun ongelmat eivät tule esille, ja lähes kaikki tutkittavat löytävät eläinsanoja muististaan hyvin. Sanahaun aktivoiduttua semanttinen muisti toimii tutkittavilla sanasujuvuustehtävässä pääosin hyvin. Sanahakustrategioiden käyttö, erityisesti verbikategorioissa, on kuitenkin hieman heikentynyttä, mikä kertoo mahdollisista toiminnanohjauksen, sanantuoton ja työmuistin ongelmista MS-taudissa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin vasta alustavia ja lisätutkimusta sananlöytämisestä ja sanahaun ongelmista MS-taudissa tarvitaan.
Avainsanat: MS-tauti, semanttinen sanasujuvuus, sanahaku, semanttinen muisti, klusteri