Transformationaalinen johtajuus ja työn imu: Työn voimavarojen välittävä rooli
HENNO, ANNAMARI (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23327
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23327
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, onko transformationaalinen johtajuus yhteydessä työn imuun työn voimavarojen välityksellä. Työn voimavaroina tarkasteltiin työroolin selkeyttä, vaikutusmahdollisuuksia työssä ja työn merkityksellisyyden kokemista. Teoreettisesti tutkimus perustui työn vaatimusten ja voimavarojen malliin sekä voimavarojen säilyttämisteoriaan, joiden mukaisesti oletettiin transformationaalisen johtajuuden olevan työn voimavara ja toimivan työn voimavaroja ja työn imua lisäävänä tekijänä. Työn voimavarat puolestaan edellä mainittujen teorioiden mukaan lisäävät työhyvinvointia ja etenkin työn imua.
Tutkimus on osa laajempaa työhyvinvointia edistävää johtajuutta käsittelevää projektia, joka toteutettiin kyselynä. Kyselyyn vastasi 557 kuntatyöntekijää ja vastausprosentiksi muodostui 62,5 % (557/891). Tutkimukseen vastanneista naisia oli 84,7 % ja vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurimmalla osalla oli korkeintaan ammattikoulututkinto (57,9 %). Transformationaalista johtajuutta, työn voimavaroja ja työn imua mitattiin kansainvälisillä, suomennetuilla mittareilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työn voimavarat (roolien selkeys, vaikutusmahdollisuudet työssä ja työn merkityksellisyyden kokeminen) välittävät osittain transformationaalisen johtajuuden ja työn imun välistä positiivista yhteyttä. Työn voimavaroista työn merkityksen kokemisella oli voimakkain välittävä rooli. Toisin sanoen mitä enemmän työntekijät näkivät lähiesimiehessään transformationaalisen johtamisen piirteitä, sitä paremmaksi he arvioivat työn voimavaransa ja sitä enemmän he myös kokivat työn imua. Transformationaalinen johtajuus yhdistyi myös suoraan työn imuun. Tutkimustulokset olivat linjassa sekä aikaisemman tutkimuksen että teoreettisen viitekehyksen kanssa.
Tämä tutkimus siis osoitti, että transformationaalinen johtaja pystyy työn voimavaroja edistämällä vahvistamaan alaisen työn imun kokemista. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tutkimuksessa oli poikkileikkausasetelma, minkä vuoksi syy-seuraussuhteet jäävät epäselviksi. Jatkossa transformationaalisen johtajuuden ja työn imun välittäviä tekijöitä tulisikin tarkastella pitkittäisasetelmalla. Myös muiden yhteyttä mahdollisesti välittävien tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.
Asiasanat: transformationaalinen johtajuus, työn imu, työn voimavarat
Tutkimus on osa laajempaa työhyvinvointia edistävää johtajuutta käsittelevää projektia, joka toteutettiin kyselynä. Kyselyyn vastasi 557 kuntatyöntekijää ja vastausprosentiksi muodostui 62,5 % (557/891). Tutkimukseen vastanneista naisia oli 84,7 % ja vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta. Suurimmalla osalla oli korkeintaan ammattikoulututkinto (57,9 %). Transformationaalista johtajuutta, työn voimavaroja ja työn imua mitattiin kansainvälisillä, suomennetuilla mittareilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työn voimavarat (roolien selkeys, vaikutusmahdollisuudet työssä ja työn merkityksellisyyden kokeminen) välittävät osittain transformationaalisen johtajuuden ja työn imun välistä positiivista yhteyttä. Työn voimavaroista työn merkityksen kokemisella oli voimakkain välittävä rooli. Toisin sanoen mitä enemmän työntekijät näkivät lähiesimiehessään transformationaalisen johtamisen piirteitä, sitä paremmaksi he arvioivat työn voimavaransa ja sitä enemmän he myös kokivat työn imua. Transformationaalinen johtajuus yhdistyi myös suoraan työn imuun. Tutkimustulokset olivat linjassa sekä aikaisemman tutkimuksen että teoreettisen viitekehyksen kanssa.
Tämä tutkimus siis osoitti, että transformationaalinen johtaja pystyy työn voimavaroja edistämällä vahvistamaan alaisen työn imun kokemista. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tutkimuksessa oli poikkileikkausasetelma, minkä vuoksi syy-seuraussuhteet jäävät epäselviksi. Jatkossa transformationaalisen johtajuuden ja työn imun välittäviä tekijöitä tulisikin tarkastella pitkittäisasetelmalla. Myös muiden yhteyttä mahdollisesti välittävien tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.
Asiasanat: transformationaalinen johtajuus, työn imu, työn voimavarat