ASUNNOTTOMIEN PARISSA TYÖSKENTELEVIEN NÄKEMYKSIÄ ASUNNOTTOMIEN ASUTTAMISONGELMISTA
KOSKI, PÄIVI (2013)
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23313
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23313
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee asunnottomien asuttamisongelmia asunnottomien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmasta. Asunnottomuus on monitahoinen yhteiskunnallinen ilmiö, jonka poistamiseksi on valtiovallan toimesta laadittu jo vuosikymmenien ajan erilaisia asunnottomuuden poistamis- ja vähentämisohjelmia. Asunnottomuuden poistamiseksi ja asuttamisongelmien ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa ratkaisua.
Teoreettisesti tutkielma kytkeytyy yhteiskuntatieteelliseen sosiaalityön tutkimukseen ja asunnottomuustutkimukseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii todellisuuden rakentumista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa edustava sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa asunnottomien parissa työskentelevää sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Puolistrukturoidut teemahaastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina lukuun ottamatta ensimmäistä parihaastattelua.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Työntekijöiden kerrontaa tarkasteltiin erilaisten teemojen kautta. Siten työntekijät määrittivät käsityksiään asunnottomista, asuttamisen yksilölähtöisistä ja rakenteellisista esteistä sekä asunnottomille sopivista asumismuodoista. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan kokonaiskuva asunnottomien asuttamisongelmista.
Haastateltujen asunnottomien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksissä elämänhistoria on merkityksellinen tekijä asunnottomaksi päätymisessä. Heikot elämän lähtökohdat aktivoituvat elämänkaaren aikana muun muassa puutteellisina sosiaalisina taitoina, taloudenhallinnan osaamattomuutena ja terveysongelmina. Nämä osaltaan aiheuttavat asunnottomuutta ja siten toisinaan voidaan puhua asunnottomuuden periytymisestä. Köyhyys, taloudelliset vaikeudet, vuokravelat, häiritsevä käyttäytyminen, häädöt ja kohtuuhintaisten asuntojen puute ovat myös merkittäviä asunnottomuutta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä.
Lisäksi asunnottomille sopivien asumisratkaisujen löytymiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja kulloinkin vallalla olevat käsitykset vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamisesta. Esimerkiksi asunnottomien asuttaminen hyville asuinalueille kaatuu helposti alueen asukkaiden vastustukseen. Myös osaketaloissa sijaitseviin yksittäisiin tukiasuntoihin asuttaminen ja päihteidenkäytön sallivien asumispalveluyksiköiden sijoittaminen tavallista elämää viettävien ihmisten keskuuteen aiheuttaa helposti naapuruston vastarintaa.
Asiasanat:Asunnottomuus, asunnottomien asumisongelmat, asunnottomien asumispalvelut, asunnottomuustutkimus
Teoreettisesti tutkielma kytkeytyy yhteiskuntatieteelliseen sosiaalityön tutkimukseen ja asunnottomuustutkimukseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii todellisuuden rakentumista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa edustava sosiaalinen konstruktionismi. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa asunnottomien parissa työskentelevää sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Puolistrukturoidut teemahaastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina lukuun ottamatta ensimmäistä parihaastattelua.
Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Työntekijöiden kerrontaa tarkasteltiin erilaisten teemojen kautta. Siten työntekijät määrittivät käsityksiään asunnottomista, asuttamisen yksilölähtöisistä ja rakenteellisista esteistä sekä asunnottomille sopivista asumismuodoista. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan kokonaiskuva asunnottomien asuttamisongelmista.
Haastateltujen asunnottomien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksissä elämänhistoria on merkityksellinen tekijä asunnottomaksi päätymisessä. Heikot elämän lähtökohdat aktivoituvat elämänkaaren aikana muun muassa puutteellisina sosiaalisina taitoina, taloudenhallinnan osaamattomuutena ja terveysongelmina. Nämä osaltaan aiheuttavat asunnottomuutta ja siten toisinaan voidaan puhua asunnottomuuden periytymisestä. Köyhyys, taloudelliset vaikeudet, vuokravelat, häiritsevä käyttäytyminen, häädöt ja kohtuuhintaisten asuntojen puute ovat myös merkittäviä asunnottomuutta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä.
Lisäksi asunnottomille sopivien asumisratkaisujen löytymiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja kulloinkin vallalla olevat käsitykset vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamisesta. Esimerkiksi asunnottomien asuttaminen hyville asuinalueille kaatuu helposti alueen asukkaiden vastustukseen. Myös osaketaloissa sijaitseviin yksittäisiin tukiasuntoihin asuttaminen ja päihteidenkäytön sallivien asumispalveluyksiköiden sijoittaminen tavallista elämää viettävien ihmisten keskuuteen aiheuttaa helposti naapuruston vastarintaa.
Asiasanat:Asunnottomuus, asunnottomien asumisongelmat, asunnottomien asumispalvelut, asunnottomuustutkimus