"Mistä tunnet sä ystävän?" - Tutkimus alkoholiongelmaisten läheisten kokemuksista, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta tuesta
ÄIJÖ, NIINA (2013)
ÄIJÖ, NIINA
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23305
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23305
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassa tutkitaan alkoholiongelmaisten kanssa eläneiden läheisten kirjoittamia elämäntarinoita. Tutkimuskysymyksenä on se, mitä läheiset kertovat kokemuksistaan ja erityisesti mitä he kertovat ympäristön ihmisistä ja sosiaalisista suhteistaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa alkoholiongelmaisten läheisistä antamalla heidän äänensä kuulua, sekä etsiä vastauksia sosiaalisten suhteiden tutkimisen kautta siihen, miten läheisiä voisi tukea ja auttaa.
Tutkimus on narratiivinen. Aineisto on kerätty kevään ja kesän 2012 aikana ja sisältää 16 elämäntarinaa, tarinoista 10 on puolison ja 6 (aikuisen) lapsen kirjoittamaa. Tarinat kerättiin kirjoituspyynnön kautta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja esiin nostettiin tarinoissa toistuvia teemoja. Puolisoiden ja lasten tarinat analysoitiin erikseen, puolisoiden tarinoista esiin nousivat erityisesti pohdinnat erosta, sosiaalinen tuki ja alkoholiongelmaisen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin. Lasten kertomuksissa ´pääteemoina olivat vanhemman alkoholinkäytön vaikutus lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen.
Tulosten mukaan alkoholiongelmaisen läheiset eivät saa riittävästi tukea. Tuista tehokkaimpana erityisesti puolisoilla korostui vertaistuki, oli se sitten ystävän tai oma-apuryhmän antamaa. Negatiivinen tuki oli painostamista, ymmärtämättömyyttä ja ratkaisujen tuomitsemista. Lapset kertoivat vanhemman alkoholinkäytön vaikuttaneen heihin aikuisiälle saakka. He kokivat epäluottamusta ja vaikeuksia ihmissuhteissa mutta osasivat myös kääntää vaikeudet hyväkseen. Lasten mukaan vanhemman juomiseen tai perhe-elämään ei oltu juurikaan puututtu ulkopuolelta. Eniten tukea tarjosivat sisarukset, jos heitä asui vielä kotona. Suhde raittiiseen vanhempaan (yleensä äitiin) oli ristiriitainen ja lapset kokivat joutuvansa usein äitinsä tukijoiksi eivätkä sen vuoksi pystyneet puhumaan omista vaikeuksistaan.
Tulosten perusteella alkoholiongelmaisten läheiset kaipaavat lähelleen ihmisiä, jotka kuuntelevat ja ymmärtävät heitä tuomitsematta. Läheiset eivät halua jäädä yksin vaikka eivät aina jaksaisikaan pitää yhteyttä muihin. Viranomaiset, esimerkiksi sosiaalityöntekijät voivat osaltaan helpottaa läheisten elämää tukemalla ja kuuntelemalla läheisiä vaikka ongelmainen ei itse olisikaan valmis ottamaan apua vastaan. Tutkimustuloksia voi myös hyödyntää kun mietitään läheisille sopivia tukimuotojen kehittämistä.
Asiasanat: narratiivisuus, läheinen, alkoholiongelmainen, sosiaalinen tuki, elämäntarinat
Tutkimus on narratiivinen. Aineisto on kerätty kevään ja kesän 2012 aikana ja sisältää 16 elämäntarinaa, tarinoista 10 on puolison ja 6 (aikuisen) lapsen kirjoittamaa. Tarinat kerättiin kirjoituspyynnön kautta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja esiin nostettiin tarinoissa toistuvia teemoja. Puolisoiden ja lasten tarinat analysoitiin erikseen, puolisoiden tarinoista esiin nousivat erityisesti pohdinnat erosta, sosiaalinen tuki ja alkoholiongelmaisen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin. Lasten kertomuksissa ´pääteemoina olivat vanhemman alkoholinkäytön vaikutus lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen.
Tulosten mukaan alkoholiongelmaisen läheiset eivät saa riittävästi tukea. Tuista tehokkaimpana erityisesti puolisoilla korostui vertaistuki, oli se sitten ystävän tai oma-apuryhmän antamaa. Negatiivinen tuki oli painostamista, ymmärtämättömyyttä ja ratkaisujen tuomitsemista. Lapset kertoivat vanhemman alkoholinkäytön vaikuttaneen heihin aikuisiälle saakka. He kokivat epäluottamusta ja vaikeuksia ihmissuhteissa mutta osasivat myös kääntää vaikeudet hyväkseen. Lasten mukaan vanhemman juomiseen tai perhe-elämään ei oltu juurikaan puututtu ulkopuolelta. Eniten tukea tarjosivat sisarukset, jos heitä asui vielä kotona. Suhde raittiiseen vanhempaan (yleensä äitiin) oli ristiriitainen ja lapset kokivat joutuvansa usein äitinsä tukijoiksi eivätkä sen vuoksi pystyneet puhumaan omista vaikeuksistaan.
Tulosten perusteella alkoholiongelmaisten läheiset kaipaavat lähelleen ihmisiä, jotka kuuntelevat ja ymmärtävät heitä tuomitsematta. Läheiset eivät halua jäädä yksin vaikka eivät aina jaksaisikaan pitää yhteyttä muihin. Viranomaiset, esimerkiksi sosiaalityöntekijät voivat osaltaan helpottaa läheisten elämää tukemalla ja kuuntelemalla läheisiä vaikka ongelmainen ei itse olisikaan valmis ottamaan apua vastaan. Tutkimustuloksia voi myös hyödyntää kun mietitään läheisille sopivia tukimuotojen kehittämistä.
Asiasanat: narratiivisuus, läheinen, alkoholiongelmainen, sosiaalinen tuki, elämäntarinat