SATUTEATTERI Melake -hankkeen asiantuntijoiden kokemuksia pietarilaisesta teatterityöstä lastensuojelussa
NEUVONEN, LINDA (2013)
NEUVONEN, LINDA
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23304
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23304
Tiivistelmä
Taidelähtöisyys on kiinnostava ja ajankohtainen näkökulma sosiaalityöhön. Tällä hetkellä lastensuojelun auttamiskeinot painottuvat keskustelevaan sosiaalityöhön, mutta taidelähtöiset menetelmät ovat selvästi nousemassa keskustelevan sosiaalityön rinnalle. Tutkielmani aiheena on pietarilainen teatterityö satuteatteri, jota hyödynnetään pietarilaisessa sosiaalityössä lasten ja perheiden kuntoutuksen tukena. Tutkielmani on kvalitatiivinen ja tutkimusongelmaani lähestyn fenomenologisesti.
Tutkimustani taustoittaa Melake -hanke, joka oli Tampereen ja Pietarin välinen lastensuojelun yhteistyöhanke vuosina 2007–2010. Melake -hankkeessa suomalaiset ja pietarilaiset lastensuojelun asiantuntijat tutustuivat toistensa työmenetelmiin ja kehittivät sosiaalityötä molemmissa maissa. Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut Melake -hankkeen suomalaisten asiantuntijoiden kokemuksista pietarilaisessa lastensuojelussa tehtävästä teatterityöstä. Haluan selvittää miten pietarilaista teatterityötä on mahdollista soveltaa suomalaisessa lastensuojelussa.
Tarkastelen sosiaalityötä taidelähtöisestä ja kansainvälisestä näkökulmasta, mikä muodostaa tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä kuudesta asiantuntijan teemahaastattelusta ja analysointimenetelmänä käytän teemoittelua. Analyysissani muodostin kuusi erilaista teemaa, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulokseni kertovat, että taidelähtöisyys mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen huomioon ottamisen, mille on tarvetta lastensuojelussa. Erityisesti sadun ja leikin keinoja pidetään lapselle ominaisena keinona käsitellä asioita. Teatterityöllä nähdään olevan positiivisia vaikutuksia lasten ja aikuisten vuorovaikutukseen sekä yleisesti lastensuojelun työhyvinvointiin. Pietarilaista teatterityötä ei voida kuitenkaan siirtää suoraan suomalaiseen lastensuojeluun vaan on huomioitava maiden erilaiset historialliset, kulttuuriset ja ammatilliset lähtökohdat. Teatterityölle suomalaisessa lastensuojelussa ei voida myöskään asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin pietarilaisessa teatterityössä.
Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että taidelähtöisyyden lisääntyminen lastensuojelussa on toivottavaa ja sille löytyy paikka suomalaisessa sosiaalityössä. Pietarilaista teatterityötä on tutkimukseni mukaan mahdollista soveltaa suomalaisessa lastensuojelussa ja se luo mahdollisuuden työskennellä lasten kanssa ilon kautta.
Asiasanat: Kansainvälinen sosiaalityö, lastensuojelu, taidelähtöisyys ja pietarilainen teatterityö.
Tutkimustani taustoittaa Melake -hanke, joka oli Tampereen ja Pietarin välinen lastensuojelun yhteistyöhanke vuosina 2007–2010. Melake -hankkeessa suomalaiset ja pietarilaiset lastensuojelun asiantuntijat tutustuivat toistensa työmenetelmiin ja kehittivät sosiaalityötä molemmissa maissa. Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut Melake -hankkeen suomalaisten asiantuntijoiden kokemuksista pietarilaisessa lastensuojelussa tehtävästä teatterityöstä. Haluan selvittää miten pietarilaista teatterityötä on mahdollista soveltaa suomalaisessa lastensuojelussa.
Tarkastelen sosiaalityötä taidelähtöisestä ja kansainvälisestä näkökulmasta, mikä muodostaa tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä kuudesta asiantuntijan teemahaastattelusta ja analysointimenetelmänä käytän teemoittelua. Analyysissani muodostin kuusi erilaista teemaa, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulokseni kertovat, että taidelähtöisyys mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen huomioon ottamisen, mille on tarvetta lastensuojelussa. Erityisesti sadun ja leikin keinoja pidetään lapselle ominaisena keinona käsitellä asioita. Teatterityöllä nähdään olevan positiivisia vaikutuksia lasten ja aikuisten vuorovaikutukseen sekä yleisesti lastensuojelun työhyvinvointiin. Pietarilaista teatterityötä ei voida kuitenkaan siirtää suoraan suomalaiseen lastensuojeluun vaan on huomioitava maiden erilaiset historialliset, kulttuuriset ja ammatilliset lähtökohdat. Teatterityölle suomalaisessa lastensuojelussa ei voida myöskään asettaa samanlaisia vaatimuksia kuin pietarilaisessa teatterityössä.
Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että taidelähtöisyyden lisääntyminen lastensuojelussa on toivottavaa ja sille löytyy paikka suomalaisessa sosiaalityössä. Pietarilaista teatterityötä on tutkimukseni mukaan mahdollista soveltaa suomalaisessa lastensuojelussa ja se luo mahdollisuuden työskennellä lasten kanssa ilon kautta.
Asiasanat: Kansainvälinen sosiaalityö, lastensuojelu, taidelähtöisyys ja pietarilainen teatterityö.