Parlamentaarisen hallitustavan periaate tasavallan presidentin ja valtioneuvoston keskinäissuhteissa muissa kuin ulkopolitiikkaa koskevissa asioissa

Abstract

Tutkimus pyrkii selvittämään tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivaltuuksia, parlamentaarisen periaatteen näkökulmasta. Tasavallan presidentin vallan kaventaminen ja vallan siirtäminen valtioneuvostolle, on tarkoittanut parlamentaarisen periaatteet vahvistamista valtiosäännössämme.

Tutkimus kuuluu siis valtiosääntöoikeuden alaan, mutta valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa, joka koskee valtioelinten suhteita ja niissä ilmeneviä jännitteitä, on syytä ottaa huomioon juridiikan, politiikan ja historian yhteen kytkeytyminen. Näin ollen tutkimus alkaa historiaosuudella ja etenee kohti nykyaikaa. Katsaus historiaan on myös tarpeen siksi, että poliittinen ja oikeudellinen historiamme ovat muokanneet valtiosääntöämme.

Tämä oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus pohjautuu vuoden 2000 perustuslain kokonaisuudistukseen sekä sen jälkeen tehtyihin perustuslain muutoksiin. Edellä mainituilla uudistuksilla on ollut tarkoitus nimenomaan vahvistaa parlamentarismia ja näin ollen selkeyttää ylimpien valtioelinten keskinäissuhteita ja toimivaltuuksia. Hallitusvaltaa käyttävät perustuslain kokonaisuudistuksen jälkeen tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Vaikka toimivaltuuksia on uudistuksilla selkeytetty, syntyy edelleen epäselviä tilanteita ja jännitteitä valtioelinten välille.

Tutkimuksessa pyritään löytämään syitä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivaltuuksien epäselvyyksille sekä etsimään ratkaisuja näiden kahden orgaanin välisille jännitteille. Edellä mainittua päämääriä varten on toimivaltuudet käytävä tutkimuksessa läpi tarkasti. Koska lain tulkintaan tarvitaan itse lakitekstin lisäksi lain valmisteluaineistot, tullaan tutkimuksessa hyödyntämään muun muassa hallituksen esityksiä ja perustuslakivaliokunnan kannanottoja.

Suomen valtiosäännön yksi tärkeimmistä periaatteista parlamentarismi on vakiinnuttanut asemansa hiljalleen. Parlamentarismia ei määritellä perustuslaissa eikä sen valmisteluasiakirjoissa, mutta esitöistä voidaan kuitenkin päätellä, että valtiojärjestelmämme tulee ensisijaisesti perustua parlamentarismiin eikä sen vastakohtaan, presidentti-instituutioon. Presidentin asema on jo lähes kokonaan symbolinen, mutta jäljellä olevia vähiä valtaoikeuksia tullaan todennäköisesti leikkaamaan vielä lähitulevaisuudessa. Presidentin viran kokonaan lakkauttamista, ei kuitenkaan voida nähdä tapahtuvan kovin pian.

Asiasanat: Parlamentarismi. Presidentin valtaoikeudet. Perustuslain muutokset.