Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Parlamentaarisen hallitustavan periaate tasavallan presidentin ja valtioneuvoston keskinäissuhteissa muissa kuin ulkopolitiikkaa koskevissa asioissa

NURMINEN, ANNASTIINA (2013)

 
Avaa tiedosto
gradu06491.pdf (635.0Kt)
Lataukset: 



NURMINEN, ANNASTIINA
2013

Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-03-13
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23298
Tiivistelmä
Tutkimus pyrkii selvittämään tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivaltuuksia, parlamentaarisen periaatteen näkökulmasta. Tasavallan presidentin vallan kaventaminen ja vallan siirtäminen valtioneuvostolle, on tarkoittanut parlamentaarisen periaatteet vahvistamista valtiosäännössämme.

Tutkimus kuuluu siis valtiosääntöoikeuden alaan, mutta valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa, joka koskee valtioelinten suhteita ja niissä ilmeneviä jännitteitä, on syytä ottaa huomioon juridiikan, politiikan ja historian yhteen kytkeytyminen. Näin ollen tutkimus alkaa historiaosuudella ja etenee kohti nykyaikaa. Katsaus historiaan on myös tarpeen siksi, että poliittinen ja oikeudellinen historiamme ovat muokanneet valtiosääntöämme.

Tämä oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus pohjautuu vuoden 2000 perustuslain kokonaisuudistukseen sekä sen jälkeen tehtyihin perustuslain muutoksiin. Edellä mainituilla uudistuksilla on ollut tarkoitus nimenomaan vahvistaa parlamentarismia ja näin ollen selkeyttää ylimpien valtioelinten keskinäissuhteita ja toimivaltuuksia. Hallitusvaltaa käyttävät perustuslain kokonaisuudistuksen jälkeen tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Vaikka toimivaltuuksia on uudistuksilla selkeytetty, syntyy edelleen epäselviä tilanteita ja jännitteitä valtioelinten välille.

Tutkimuksessa pyritään löytämään syitä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston toimivaltuuksien epäselvyyksille sekä etsimään ratkaisuja näiden kahden orgaanin välisille jännitteille. Edellä mainittua päämääriä varten on toimivaltuudet käytävä tutkimuksessa läpi tarkasti. Koska lain tulkintaan tarvitaan itse lakitekstin lisäksi lain valmisteluaineistot, tullaan tutkimuksessa hyödyntämään muun muassa hallituksen esityksiä ja perustuslakivaliokunnan kannanottoja.

Suomen valtiosäännön yksi tärkeimmistä periaatteista parlamentarismi on vakiinnuttanut asemansa hiljalleen. Parlamentarismia ei määritellä perustuslaissa eikä sen valmisteluasiakirjoissa, mutta esitöistä voidaan kuitenkin päätellä, että valtiojärjestelmämme tulee ensisijaisesti perustua parlamentarismiin eikä sen vastakohtaan, presidentti-instituutioon. Presidentin asema on jo lähes kokonaan symbolinen, mutta jäljellä olevia vähiä valtaoikeuksia tullaan todennäköisesti leikkaamaan vielä lähitulevaisuudessa. Presidentin viran kokonaan lakkauttamista, ei kuitenkaan voida nähdä tapahtuvan kovin pian.

Asiasanat: Parlamentarismi. Presidentin valtaoikeudet. Perustuslain muutokset.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [36364]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste