Kliinisen oppimisympäristön laatu ja ohjaussuhteen toimivuus terveysalan opiskelijoiden arvioimana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
VÄHÄ-JAAKKOLA, JOHANNA (2012)
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23290
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23290
Tiivistelmä
Terveysalan opetus on lisääntyvästi teoriapohjaista ja painopiste käytännön taitojen harjoittelussa on siirtynyt harjoittelupaikoille. Opettajien harjoittelun ohjauskäynnit ovat vähentyneet ja harjoittelua ohjaavan hoitohenkilökunnan pedagoginen rooli vahvistunut. Kliinisessä oppimisympäristössä tapahtuvan harjoittelun vaikuttavuuden edellytys on oppimisprosessin jatkuva seuranta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun arviointikriteerien vakiinnuttaminen tulisi olla osa terveysalan toimintayksikön kehittämistoimintaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysalan opiskelijoiden arvioita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen oppimisympäristön ja ohjaussuhteen laadusta. Tarkoituksena on lisäksi selvittää miten opiskelijoiden taustatekijät ovat yhteydessä terveysalan opiskelijoiden arviointeihin PSHP:stä kliinisenä oppimisympäristönä. Tutkimuksessa analysoidaan PSHP:ssä vuonna 2011 harjoittelunsa suorittaneiden terveysalan opiskelijoiden arvioita. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ja tuottaa aiheesta uutta tietoa harjoitteluympäristön ja opiskelijaohjauksen kehittämiseksi.
Tutkimukseen osallistui 1128 opiskelijaa ja tutkimuksen vastausprosentti oli 40%. Terveysalan opiskelijoiden arviot Pirkanmaan sairaanhoitopiirien yksiköistä kliinisenä oppimisympäristönä olivat positiivisia. Positiivisempiin arvioihin oppimisympäristöstä ja ohjaussuhteen laadusta olivat yhteydessä opiskelijan korkeampi ikä, edeltävä ammatillisen koulutuksen suorittaminen, yksilöllisen ohjaussuhteen suunniteltu toteutuminen, yksilöllisten ohjauskeskustelujen suurempi määrä, harjoittelun pidempi kesto, tavoitteiden parempi saavuttaminen, parempi ohjauksesta saatu tuki ammatillisessa kasvussa sekä edeltävän opetuksen parempi tuki oppimisessa.
Onnistunut yksilöllinen ohjaussuhde ja saadun palautteen suurempi määrä, sekä yli viiden viikon harjoittelu ovat yhteydessä opiskelijan myönteisempiin arvioihin oppimisympäristön ja ohjaussuhteen laadusta.
Avainsanat: kliininen oppimisympäristö, ohjaussuhde, opiskelija, kliininen harjoittelu
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysalan opiskelijoiden arvioita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen oppimisympäristön ja ohjaussuhteen laadusta. Tarkoituksena on lisäksi selvittää miten opiskelijoiden taustatekijät ovat yhteydessä terveysalan opiskelijoiden arviointeihin PSHP:stä kliinisenä oppimisympäristönä. Tutkimuksessa analysoidaan PSHP:ssä vuonna 2011 harjoittelunsa suorittaneiden terveysalan opiskelijoiden arvioita. Tutkielman tavoitteena oli lisätä ja tuottaa aiheesta uutta tietoa harjoitteluympäristön ja opiskelijaohjauksen kehittämiseksi.
Tutkimukseen osallistui 1128 opiskelijaa ja tutkimuksen vastausprosentti oli 40%. Terveysalan opiskelijoiden arviot Pirkanmaan sairaanhoitopiirien yksiköistä kliinisenä oppimisympäristönä olivat positiivisia. Positiivisempiin arvioihin oppimisympäristöstä ja ohjaussuhteen laadusta olivat yhteydessä opiskelijan korkeampi ikä, edeltävä ammatillisen koulutuksen suorittaminen, yksilöllisen ohjaussuhteen suunniteltu toteutuminen, yksilöllisten ohjauskeskustelujen suurempi määrä, harjoittelun pidempi kesto, tavoitteiden parempi saavuttaminen, parempi ohjauksesta saatu tuki ammatillisessa kasvussa sekä edeltävän opetuksen parempi tuki oppimisessa.
Onnistunut yksilöllinen ohjaussuhde ja saadun palautteen suurempi määrä, sekä yli viiden viikon harjoittelu ovat yhteydessä opiskelijan myönteisempiin arvioihin oppimisympäristön ja ohjaussuhteen laadusta.
Avainsanat: kliininen oppimisympäristö, ohjaussuhde, opiskelija, kliininen harjoittelu