Henkilöstön näkemyksiä organisaation kansainvälistymisestä - organisaation kuvailu Appreciative Inquiryn avulla
LUOJUKOSKI, MARI (2013)
2013
Sosiaalipolitiikka, Pori - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23286
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23286
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on henkilöstön näkemysten avulla selvittää organisaatiossa tapahtunutta kansainvälistymistä ja sen vaikutuksia. Organisaation kansainvälistyminen ei ole tarkoittanut vain toiminnan laajenemista, vaan muutosta on tapahtunut itse organisaatiossa ja sen toimintaympäristössä sekä rakenteissa. Organisaatio onkin kokenut muutoksia niin omistajakonsernin kuin paikallisjohdon vaihtumisen kautta. Tapahtuneiden muutosten valossa tutkielmassa ollaankin kiinnostuneita myös organisaation tulevaisuudesta kansainvälisestä näkökulmasta käsin, sekä yli kansainvälisellä tasolla tapahtuvan yhteistyön toimivuudesta.
Tutkielman aineistona on kahdeksan tutkittavan organisaation jäsenen haastattelua. Haastattelut tehtiin keväällä 2012 tämän tutkielman tarpeita ajatellen. Haastattelukysymysten rakentamisessa, kuten koko tutkimusprosessissa apuna käytettiin Appreciative Inquiryn positiivisen organisaatiokehittämisen lähtökohtia. AI:ssa keskitytään organisaatiossa olemassa olevien vahvuuksien etsimiseen heikkouksien sijaan, jolloin tavoitteena on mahdollisuuksien löytäminen ja näiden vahvistaminen. Lisäksi lähestymistavan avulla voidaan kuvailla tulevaisuuden organisaatiota, sekä löytää sopivat toimintatavat tavoiteltavan tilan toteuttamiseksi organisaatiossa.
Appreciative Inquiry toimii tutkielmassa myös yhtenä lähtökohtana analyysiin. Laadullinen, aineistolähtöinen analyysi tapahtui teemoitellen, NVivo -analysointiohjelmaa apuna käyttäen. Aineistolähtöisyyden lisäksi analyysissä käytettiin valmiita, AI:n 4D-sykliä mukailevia teemoja. Analyysin ensimmäisessä osassa käydään läpi aineistolähtöisesti saatuja tutkimustuloksia, toisen osan keskittyessä AI:n mukaisiin tuloksiin. AI:a tutkielmassa käytetään kuitenkin soveltaen, mikä on myös yksi lähestymistavan vahvuuksista.
Tutkielmassa saatujen tulosten mukaan kansainvälistymisen nähtiin aiheuttaneen monia ongelmia organisaation toiminnassa ja esimerkiksi ulkomaalaisen johdon sitoutumista organisaatioon epäiltiin. Kansainvälistyminen kuitenkin nähtiin tulevaisuudessa väistämättömäksi, ja henkilöstön toivottiin sopeutuvan kansainvälistymisen aiheuttamiin muutoksiin. Toisaalta myös organisaatioon tulevalta ulkomaalaiselta henkilöstöltä toivottiin paikallisten olojen suurempaa huomioimista. Kansainvälistymisellä myös katsottiin olevan laajempia, henkilöstöä kehittäviä ja uuden oppimista lisääviä vaikutuksia. Lisäksi globaalisti toimivaan konserniin siirtymisen myötä henkilöstön mahdollisuuksien katsottiin lisääntyneen.
Tuloksissa kuvaillaan myös haastateltavien tulevaisuudelle asettamia odotuksia. Esimerkiksi johdolta odotetaan tulevaisuudessa sitoutumista yritykseen, ja yrityksen toivotaan vakiinnuttavan oman paikkansa ja osaamisensa konsernin sisällä. Tuloksissa on esiteltynä myös erilaisia haastatteluissa selvinneitä organisaation kehittämiskohteita, kuten tiedonkulku, organisaation sisäisen yhteistyön ja suhteiden kehittäminen sekä kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantaminen.
Asiasanat: Appreciative Inquiry, kansainvälistyminen, globalisaatio, organisaation kehittäminen
Tutkielman aineistona on kahdeksan tutkittavan organisaation jäsenen haastattelua. Haastattelut tehtiin keväällä 2012 tämän tutkielman tarpeita ajatellen. Haastattelukysymysten rakentamisessa, kuten koko tutkimusprosessissa apuna käytettiin Appreciative Inquiryn positiivisen organisaatiokehittämisen lähtökohtia. AI:ssa keskitytään organisaatiossa olemassa olevien vahvuuksien etsimiseen heikkouksien sijaan, jolloin tavoitteena on mahdollisuuksien löytäminen ja näiden vahvistaminen. Lisäksi lähestymistavan avulla voidaan kuvailla tulevaisuuden organisaatiota, sekä löytää sopivat toimintatavat tavoiteltavan tilan toteuttamiseksi organisaatiossa.
Appreciative Inquiry toimii tutkielmassa myös yhtenä lähtökohtana analyysiin. Laadullinen, aineistolähtöinen analyysi tapahtui teemoitellen, NVivo -analysointiohjelmaa apuna käyttäen. Aineistolähtöisyyden lisäksi analyysissä käytettiin valmiita, AI:n 4D-sykliä mukailevia teemoja. Analyysin ensimmäisessä osassa käydään läpi aineistolähtöisesti saatuja tutkimustuloksia, toisen osan keskittyessä AI:n mukaisiin tuloksiin. AI:a tutkielmassa käytetään kuitenkin soveltaen, mikä on myös yksi lähestymistavan vahvuuksista.
Tutkielmassa saatujen tulosten mukaan kansainvälistymisen nähtiin aiheuttaneen monia ongelmia organisaation toiminnassa ja esimerkiksi ulkomaalaisen johdon sitoutumista organisaatioon epäiltiin. Kansainvälistyminen kuitenkin nähtiin tulevaisuudessa väistämättömäksi, ja henkilöstön toivottiin sopeutuvan kansainvälistymisen aiheuttamiin muutoksiin. Toisaalta myös organisaatioon tulevalta ulkomaalaiselta henkilöstöltä toivottiin paikallisten olojen suurempaa huomioimista. Kansainvälistymisellä myös katsottiin olevan laajempia, henkilöstöä kehittäviä ja uuden oppimista lisääviä vaikutuksia. Lisäksi globaalisti toimivaan konserniin siirtymisen myötä henkilöstön mahdollisuuksien katsottiin lisääntyneen.
Tuloksissa kuvaillaan myös haastateltavien tulevaisuudelle asettamia odotuksia. Esimerkiksi johdolta odotetaan tulevaisuudessa sitoutumista yritykseen, ja yrityksen toivotaan vakiinnuttavan oman paikkansa ja osaamisensa konsernin sisällä. Tuloksissa on esiteltynä myös erilaisia haastatteluissa selvinneitä organisaation kehittämiskohteita, kuten tiedonkulku, organisaation sisäisen yhteistyön ja suhteiden kehittäminen sekä kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantaminen.
Asiasanat: Appreciative Inquiry, kansainvälistyminen, globalisaatio, organisaation kehittäminen