Ympäristökasvatusko puuta heinää? : neljä näkökulmaa ympäristökasvatukseen
HAANPÄÄ, KATI; TANSKANEN, KARITA (1996)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HAANPÄÄ, KATI
TANSKANEN, KARITA
1996
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
1996Tiivistelmä
Peruskouluissa siirryttiin syksyllä 1994 toteuttamaan opetusta koulukohtaisten opetussuunnitelmien mukaan. Uudistuksen myötä kouluille tarjoutui mahdollisuus profiloitua eli valita suuntautumisalue, jonka opetusta ne erityisesti painottavat. Ympäristökasvatukseen profiloituneet koulut ovat valinneet suuntautumisalueensa ajankohtaisuuden perusteella ja pyrkivät omalta osaltaan kasvattamaan oppilaitaan ekologiseen elämäntapaan.Tutkimuksen tarkoituksena on kokonaisvaltaisen kuvan luominen neljän ympäristökasvatukseen profiloituneen koulun toiminnasta. Teoreettiset lähtökohdat ovat Hinesin ym. (1987) malli vastuullisen ympäristökäyttäytymisen muuttujista, Käpylän (1991) ympäristökasvatuksen kokonaismalli ja Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen malli. Tutkimuksen pääongelma on: Miten ympäristökasvatusta toteutetaan tutkittavissa kouluissa. Pääongelmaan pyritään saamaan vastaus kuuden alaongelman kautta, jotka kohdistuvat tutkimusluokkien opettajiin ja oppilaisiin.1. Mitkä ovat opettajien ympäristökasvatukselle asettamat tavoitteet?2. Mitä ympäristökasvatuksen toimintomuotoja luokissa toteutetaan?3. Minkälaisia kokemuksia opettajilla ja oppilailla on ympäristökasvatuksesta?4. Mitä ympäristön ja luonnon hyvinvointi on oppilaiden mielestä?5. Miten oppilaiden kotona lajitellaan jätteitä?6. Millä vastuullisen ympäristökäyttäytymisen tasolla oppilaat ovat?Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja pyrkimyksenä on saada kokonaisvaltaista empiiristä tietoa ympäristökasvatuksesta. Tutkimusmenetelmä on kuvaileva case- eli tapaustutkimus. Tutkimuskouluiksi valittiin neljä ympäristökasvatukseen profiloitunutta ala-astetta. Jokaisesta koulusta tutkimukseen osallistui yksi luokanopettaja ja hänen luokkansa. Yhteensä opettajia oli siis neljä ja oppilaita kaikkiaan 72. Tutkimusaineisto hankittiin opettajilta siten, että he vastasivat ensin postitettuun kyselyyn, jonka vastauksia tarkennettiin teemahaastattelulla. Oppilailta aineisto hankittiin kyselylomakkeella. Aineiston analyysi perustuu tutkimuksen teoreettisiin malleihin.Ympäristökasvatusta toteutetaan jokaisella tutkimuskoululla eri tavalla. Luokanopettajien ympäristökasvatukselle asettamat tavoitteet kuvasivat heidän omaa suhdettaan luontoon. Kaikkien koulujen toiminnassa painottuu jätteiden lajittelu, koska se on konkreettinen toimintamuoto ja helppo tapa aloittaa ympäristökasvatus. Sen lisäksi jokaisen koulun ympäristökasvatuksella on omat erityispiirteensä. Opettajat kokevat uraa uurtavan työnsä ympäristökasvatuksen saralla haasteellisena ja antoisana, mutta myös raskaana. Oppilaiden kokemukset koulun ympäristökasvatuksesta ovat pääsääntöisesti myönteisiä, vaikkakin kompostorin tyhjennys mainitaan ikävänä asiana. Koulun ympäristökasvatuksen toteutustavalla ei näytä olevan selvää yhteyttä oppilaiden kokemuksiin ympäristökasvatuksesta ja heidän käsityksiinsä ympäristön hyvinvoinnista.Asiasanat: ympäristökasvatus - peruskoulun ala-aste, arvot - kasvatus