Esi- ja alkuopetuksen opettajan oppaat fonologisen tietoisuuden kehittäjinä. Analyysi Pikkumetsän esiopetuksesta ja aapisesta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan yhden kirjasarjan esi- ja alkuopetuksen opettajan oppaiden fonologisen tietoisuuden harjoituksia niin sisällöllisesti kuin määrällisesti. Tutkittavia teoksia oli yhteensä neljä. Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa sitä, millaisia fonologisen tietoisuuden harjoituksia opettajan oppaat sisältävät ja ovatko ne yhteneväisiä opetussuunnitelmien perusteiden asettamien sisältö- ja tavoitenormien kanssa. Tässä tutkimuksessa fonologisella tietoisuudella tarkoitetaan tietoisuutta äänteistä.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimustraditiota yhdistävää sisällönanalyysia, jonka avulla aineisto on tiivistetty ja järjestetty luokkiin kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Tutkimus on toteutettu luokittelemalla fonologisen tietoisuuden harjoitukset niitä kuvaaviin luokkiin aineistolähtöisesti. Harjoitukset muodostavat kolme päätyyppiä, jotka ovat fonologinen herkistyminen, sanan yksiköiden havaitseminen ja sanan yksiköiden käsitteleminen. Tämän lisäksi harjoitukset voitiin luokitella harjoituksen alatyypin ja harjoiteltavan taidon eli harjoitustyypin mukaan. Luokittelun perusteella on kartoitettu harjoitusten sisältöä, määrää, vaikeustasoa sekä esiintymistiheyttä.

Tutkittavissa teoksissa fonologisen tietoisuuden harjoituksia oli noin 30 % kaikista kielellisen tietoisuuden harjoituksista. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että tutkittavien opettajan oppaiden harjoitukset tukevat lapsen fonologisen tietoisuuden kehittymistä monipuolisesti. Esiopetuksen harjoitukset etenivät vaikeustason mukaan, mutta vastaavasti alkuopetuksen fonologisen tietoisuuden harjoituksien ratkaisemiseen lapselta vaadittiin kehittynyttä ymmärrystä fonologisista prosesseista jo heti syyslukukauden alussa. Opetussuunnitelmatasolla fonologista tietoisuutta ei mainita, vaikka oppimateriaaleissa fonologisella tietoisuudella on merkittävä rooli. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että opetussuunnitelman rinnalle tulisi nostaa yksityiskohtainen kielellisen tietoisuuden kehittämisen suunnitelma. Tutkittavien teoksien fonologisen tietoisuuden harjoitukset antavat opettajille välineitä oppilaiden lukivalmiuksien kehittämiseen ja harjaannuttamiseen niin esi- kuin alkuopetuksen kontekstissa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida opettajan oppaan luonne vaihtoehtoja antavana ja opettajan persoonan vaikutus harjoituksia valittaessa. Tutkimuksen tuloksien voidaan nähdä antavan välineitä oppimateriaalien kehittämisessä ja valinnassa.

Asiasanat: fonologinen tietoisuus, esi- ja alkuopetus, opetussuunnitelma ja opettajan opas