"Hyvä kuva": Lehtikuvan tuotantoprosessi ja kuvan ominaisuuksien sanallistuminen sanomalehtien toimituksissa
PÖLÖNEN, HEIKKI (2012)
PÖLÖNEN, HEIKKI
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23266
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23266
Tiivistelmä
Kuvien ja visuaalisuuden merkityksen hoetaan kasvavan sanomalehdissä jatkuvasti. Mutta millaisia ovat hyvät lehtikuvat? Tässä tutkielmassa etsitään vastauksia paitsi siihen, myös kahteen muuhun lehdissä näkemiimme kuviin vaikuttavaan seikkaan: millaisia ovat lehtien kuvantuotantoprosessit ja millainen on kuvaajan rooli osana sanomalehtien tuotantoprosesseja. Tutkimus asettuu osaksi journalistisen työn ja journalismin tuotannon mikrotason tutkimuksen perinteitä.
Journalismin tuotannon mikrotason tutkimus perustuu ajatukseen, että jutut ja kuvat eivät ilmesty lehtien sivuille itsestään. Ne ovat siellä seurauksena lukuisista rutinoituneista valinnoista, joita toimituksissa päivittäin tehdään. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Neljän eri sanomalehden esimiesjournalistit kertoivat näkemyksiään hyvästä kuvasta ja sen tuotannosta. Journalismin tuotantoon vaikuttavat tällä hetkellä teknologian nopea kehittyminen ja visuaalisuuden roolin kasvu. Muutoksia yhdistää yksi tekijä ylitse muiden: kiire. Se leimaa koko journalismin tuotantoprosessia aina ideoinnista kuvaamiseen ja kuvien valintaan asti. Esimiesjournalistit näkivät sen myös suurimpana syynä kuvien epäonnistumiselle. Kiire ei näytä tulevan vähenemään toimituksissa jatkossakaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Käytännössä kuvaajien on jatkossa tuotettava kuvia määrällisesti entistä enemmän ja mahdollisesti entistä nopeammin. Lopputuote on faktisesti muuttunut, mutta kuvaajien työnkuva ja tavat tehdä sisältöä – siis rutiinit – eivät ole muuttuneet samassa tahdissa.
Haastatteluissa pysäyttävyys ja tunteiden herättäminen nousivat esiin hyvän kuvan ominaisuuksina. Selväksi kävi kuitenkin myös se, että absoluuttista hyvää ei ole, vaan kuvan sisällön lisäksi kuvavalintaan vaikuttavat nykyään entistä enemmän esimerkiksi ulkoasun vaatimukset. Jotta hyviä kuvia nähdään lehdissä jatkossakin, on kuvaajat otettava aidosti mukaan journalismin tuotantoon. Heidän on tiedettävä ulkoasun ja uusien julkaisukanavien vaatimusten lisäksi tarpeeksi jutun aiheesta. Parhaiten se onnistuu, jos he voivat olla jutunteossa mukana alusta asti ja vaikuttaa jutun visualisointiin jo ennen kuvaustilannetta. Yhteistyöllä, onnistumisista ja epäonnistumisista puhumalla ja kaikkien toimituksen työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämisellä uudistuksista selvitään voittajina. Siten lehtiin saadaan jatkossakin hyviä kuvia.
Asiasanat: Kuvajournalismi, lehtikuva, journalismin tuotanto, kuvajournalismin tuotanto
Journalismin tuotannon mikrotason tutkimus perustuu ajatukseen, että jutut ja kuvat eivät ilmesty lehtien sivuille itsestään. Ne ovat siellä seurauksena lukuisista rutinoituneista valinnoista, joita toimituksissa päivittäin tehdään. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Neljän eri sanomalehden esimiesjournalistit kertoivat näkemyksiään hyvästä kuvasta ja sen tuotannosta. Journalismin tuotantoon vaikuttavat tällä hetkellä teknologian nopea kehittyminen ja visuaalisuuden roolin kasvu. Muutoksia yhdistää yksi tekijä ylitse muiden: kiire. Se leimaa koko journalismin tuotantoprosessia aina ideoinnista kuvaamiseen ja kuvien valintaan asti. Esimiesjournalistit näkivät sen myös suurimpana syynä kuvien epäonnistumiselle. Kiire ei näytä tulevan vähenemään toimituksissa jatkossakaan, vaan pikemminkin päinvastoin. Käytännössä kuvaajien on jatkossa tuotettava kuvia määrällisesti entistä enemmän ja mahdollisesti entistä nopeammin. Lopputuote on faktisesti muuttunut, mutta kuvaajien työnkuva ja tavat tehdä sisältöä – siis rutiinit – eivät ole muuttuneet samassa tahdissa.
Haastatteluissa pysäyttävyys ja tunteiden herättäminen nousivat esiin hyvän kuvan ominaisuuksina. Selväksi kävi kuitenkin myös se, että absoluuttista hyvää ei ole, vaan kuvan sisällön lisäksi kuvavalintaan vaikuttavat nykyään entistä enemmän esimerkiksi ulkoasun vaatimukset. Jotta hyviä kuvia nähdään lehdissä jatkossakin, on kuvaajat otettava aidosti mukaan journalismin tuotantoon. Heidän on tiedettävä ulkoasun ja uusien julkaisukanavien vaatimusten lisäksi tarpeeksi jutun aiheesta. Parhaiten se onnistuu, jos he voivat olla jutunteossa mukana alusta asti ja vaikuttaa jutun visualisointiin jo ennen kuvaustilannetta. Yhteistyöllä, onnistumisista ja epäonnistumisista puhumalla ja kaikkien toimituksen työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämisellä uudistuksista selvitään voittajina. Siten lehtiin saadaan jatkossakin hyviä kuvia.
Asiasanat: Kuvajournalismi, lehtikuva, journalismin tuotanto, kuvajournalismin tuotanto