Verokilpailu ja Euroopan unionin yritysverotuksen koordinointi
KAILIO, RISTO (2013)
2013
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23249
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23249
Tiivistelmä
Verokilpailun taloustieteellinen tutkimus on vielä verrattain nuorta. Talouden integroitumisen myötä verokilpailu esiintyy terminä kuitenkin yhä useammin poliittisessa sekä taloustieteellisessä keskustelussa ja täten mielenkiinto ilmiön tutkimiseen on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Verokilpailututkimuksen keskeisenä tavoitteena on selittää mahdollisia verokilpailun aiheuttamia tehokkuustappioita. Euroopan unioni on mielenkiintoinen ympäristö verokilpailun tutkimiseen – pääoman liikkuvuuden tulisi periaatteessa olla täysin vapaata, mutta samalla jäsenmaat päättävät veroasteistaan itsenäisesti.
Verokilpailututkimuksen perustulosten perusteella verokilpailu johtaa yhteiskunnalliseen optimiin verrattuna liian alhaisiin veroasteisiin ja julkisen kulutuksen liian alhaiseen tasoon. Tuoreemmasta verokilpailututkimuksesta löytyy kuitenkin myös näkemyksiä, joiden mukaan verokilpailulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Empiirinen tutkimus ei myöskään anna yksiselitteisiä tuloksia verokilpailun negatiivisista vaikutuksista. Vaikka yritysveroasteet ovatkin laskeneet Euroopan unionin alueella, verokilpailun vaikutukset jäsenvaltioiden verotuloihin eivät ole aivan selkeitä.
Euroopan komissio antoi vuonna 2011 direktiiviehdotuksen (KOM (2011) 121 lopullinen) yhteisestä ja yhdistetystä yritysveropohjasta (CCCTB). Toteutuessaan EU:n laajuisella harmonisointitoimenpiteellä olisi huomattavia vaikutuksia niin jäsenvaltioihin kuin unionin alueella toimiviin monikansallisiin yrityksiinkin. Ehdotuksessa keskeinen ajatus on veropohjan kaavamainen laskenta. Veropohja tulisi jakaa erikseen määriteltävällä jakokaavalla, jossa käytettävät muuttujat kuitenkin vaikuttavat eri tavoin eri jäsenvaltioiden verokilpailukannustimiin. Veroasteet jäisivät järjestelmässä yhä jäsenvaltioiden oman päätöksenteon varaan.
Direktiiviehdotus on käynnistänyt kiivaan taloustieteellisen keskustelun reformin vaikutuksista Euroopan unionin sisäiseen verokilpailuun sekä jäsenvaltioiden ja koko unionin talouteen. Direktiiviehdotuksen hyväksymistä on hidastanut jäsenvaltioiden erimielisyys jakokaavassa käytettävistä muuttujista ja niiden saamista painokertoimista. Lisäksi järjestelmän taloudelliset vaikutukset ovat hieman epäselvät. Keskeisimpien tutkimustulosten mukaan verotuotot pienenisivät ja Euroopan unionin BKT kasvaisi yritysveroreformin seurauksena. Jäsenvaltiokohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia.
Asiasanat: verokilpailu, yritysverotus, Euroopan unioni, veropohjaharmonisointi, pääoman liikkuvuus
Verokilpailututkimuksen perustulosten perusteella verokilpailu johtaa yhteiskunnalliseen optimiin verrattuna liian alhaisiin veroasteisiin ja julkisen kulutuksen liian alhaiseen tasoon. Tuoreemmasta verokilpailututkimuksesta löytyy kuitenkin myös näkemyksiä, joiden mukaan verokilpailulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Empiirinen tutkimus ei myöskään anna yksiselitteisiä tuloksia verokilpailun negatiivisista vaikutuksista. Vaikka yritysveroasteet ovatkin laskeneet Euroopan unionin alueella, verokilpailun vaikutukset jäsenvaltioiden verotuloihin eivät ole aivan selkeitä.
Euroopan komissio antoi vuonna 2011 direktiiviehdotuksen (KOM (2011) 121 lopullinen) yhteisestä ja yhdistetystä yritysveropohjasta (CCCTB). Toteutuessaan EU:n laajuisella harmonisointitoimenpiteellä olisi huomattavia vaikutuksia niin jäsenvaltioihin kuin unionin alueella toimiviin monikansallisiin yrityksiinkin. Ehdotuksessa keskeinen ajatus on veropohjan kaavamainen laskenta. Veropohja tulisi jakaa erikseen määriteltävällä jakokaavalla, jossa käytettävät muuttujat kuitenkin vaikuttavat eri tavoin eri jäsenvaltioiden verokilpailukannustimiin. Veroasteet jäisivät järjestelmässä yhä jäsenvaltioiden oman päätöksenteon varaan.
Direktiiviehdotus on käynnistänyt kiivaan taloustieteellisen keskustelun reformin vaikutuksista Euroopan unionin sisäiseen verokilpailuun sekä jäsenvaltioiden ja koko unionin talouteen. Direktiiviehdotuksen hyväksymistä on hidastanut jäsenvaltioiden erimielisyys jakokaavassa käytettävistä muuttujista ja niiden saamista painokertoimista. Lisäksi järjestelmän taloudelliset vaikutukset ovat hieman epäselvät. Keskeisimpien tutkimustulosten mukaan verotuotot pienenisivät ja Euroopan unionin BKT kasvaisi yritysveroreformin seurauksena. Jäsenvaltiokohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavia.
Asiasanat: verokilpailu, yritysverotus, Euroopan unioni, veropohjaharmonisointi, pääoman liikkuvuus