Sosiaalisen ahdistuneisuustaipumuksen vaikutus toisen ihmisen katseen herättämiin reaktioihin
OLDEN, SARI (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23239
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23239
Tiivistelmä
Katse on voimakas sosiaalinen signaali, joka viestii vuorovaikutuksen mahdollisuudesta toisen ihmisen kanssa. Sen on havaittu vaikuttavan eri tavoin muun muassa havaitsijan aivojen toiminnalliseen frontaaliasymmetriaan suunnastaan riippuen: suora katse aiheuttaa havaitsijassa lähestymismotivaatioon viittaavaa vasemmanpuoleista frontaaliasymmetriaa, sivuun suunnattu katse välttämismotivaatioon viittaavaa oikeanpuoleista frontaaliasymmetriaa. Sosiaalisessa ahdistuneisuudessa vuorovaikutustilanteita halutaan välttää niiden oletetun uhkaavuuden vuoksi. Tässä tutkimuksessa haluttiinkin tutkia, vaikuttaako sosiaalisen ahdistuneisuustaipumuksen voimakkuus siihen, miten katsojan katseen suunta vaikuttaa havaitsijan frontaaliasymmetriaan, katsojan kasvojen katseluun käytettyyn aikaan sekä arvioon omasta tunnetilasta ja katsojan kasvoilla havaituista emootioista ja ominaisuuksista.
Tutkimukseen osallistui 46 19–34-vuotiasta yliopisto-opiskelijaa. Tutkimustilanteessa koehenkilöt näkivät mallihenkilön nestekideruudun läpi kolmessa eri koeosiossa. Ensimmäiseen osioon ei liittynyt erityistä tehtävää, malli vain katseli koehenkilöä joko suoraan silmiin, tästä hieman sivulle tai piti silmiään kiinni. Toisessa osiossa koehenkilö sai päättää katseluajan keston avaamalla ja sulkemalla nestekideruudun itse, ja malli katseli häntä joko suoraan silmiin tai hänestä hieman sivulle. Kolmannessa osiossa koehenkilö arvioi jokaisen katsesuunnan nähtyään omaa tunnetilaansa ja mallin kasvojen kuvastamia emootioita ja ominaisuuksia. Tutkimustilanteen jälkeen koehenkilöt täyttivät kaksi kyselylomaketta, joilla mitattiin tarkkailun ja negatiivisen arvioinnin kohteeksi joutumisen pelkoa eli taipumusta sosiaaliseen ahdistuneisuuteen. Tutkimustilanteessa koehenkilöiltä mitattiin jatkuvaa EEG-signaalia elektrodipareilla F4/F3 ja F8/F7.
Tutkimushypoteesien mukaisesti koehenkilöt katselivat sekä suoraa että käännettyä katsetta sitä lyhyemmän aikaa ja arvioivat tunnetilansa suoran katseen nähdessään sitä epämukavammaksi ja kiihtyneemmäksi, mitä voimakkaampaa heidän SPS-lomakkeella mitattu taipumuksensa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Lisäksi havaittiin, että suljetut silmät aiheuttivat sitä heikompaa oikeanpuoleista frontaaliasymmetriaa, mitä voimakkaampaa koehenkilöiden taipumus sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Koehenkilöt myös raportoivat nähneensä sitä vähemmän iloa ja hämmästystä mallin kasvoilla ja pitäneensä tätä sitä vähemmän lähestyttävänä, mitä voimakkaampaa heidän taipumuksensa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Nämä yhteydet koskivat kuitenkin vain joko toisella elektrodiparilla mitattua frontaaliasymmetriaa tai toisella kyselylomakkeella mitattua sosiaalista ahdistuneisuustaipumusta.
Asiasanat: katsesuunta, katsekontakti, sosiaalinen ahdistuneisuus, frontaaliasymmetria, käyttäytymismotivaatio, elektroenkefalografia, SPS, FNE
Tutkimukseen osallistui 46 19–34-vuotiasta yliopisto-opiskelijaa. Tutkimustilanteessa koehenkilöt näkivät mallihenkilön nestekideruudun läpi kolmessa eri koeosiossa. Ensimmäiseen osioon ei liittynyt erityistä tehtävää, malli vain katseli koehenkilöä joko suoraan silmiin, tästä hieman sivulle tai piti silmiään kiinni. Toisessa osiossa koehenkilö sai päättää katseluajan keston avaamalla ja sulkemalla nestekideruudun itse, ja malli katseli häntä joko suoraan silmiin tai hänestä hieman sivulle. Kolmannessa osiossa koehenkilö arvioi jokaisen katsesuunnan nähtyään omaa tunnetilaansa ja mallin kasvojen kuvastamia emootioita ja ominaisuuksia. Tutkimustilanteen jälkeen koehenkilöt täyttivät kaksi kyselylomaketta, joilla mitattiin tarkkailun ja negatiivisen arvioinnin kohteeksi joutumisen pelkoa eli taipumusta sosiaaliseen ahdistuneisuuteen. Tutkimustilanteessa koehenkilöiltä mitattiin jatkuvaa EEG-signaalia elektrodipareilla F4/F3 ja F8/F7.
Tutkimushypoteesien mukaisesti koehenkilöt katselivat sekä suoraa että käännettyä katsetta sitä lyhyemmän aikaa ja arvioivat tunnetilansa suoran katseen nähdessään sitä epämukavammaksi ja kiihtyneemmäksi, mitä voimakkaampaa heidän SPS-lomakkeella mitattu taipumuksensa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Lisäksi havaittiin, että suljetut silmät aiheuttivat sitä heikompaa oikeanpuoleista frontaaliasymmetriaa, mitä voimakkaampaa koehenkilöiden taipumus sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Koehenkilöt myös raportoivat nähneensä sitä vähemmän iloa ja hämmästystä mallin kasvoilla ja pitäneensä tätä sitä vähemmän lähestyttävänä, mitä voimakkaampaa heidän taipumuksensa sosiaaliseen ahdistuneisuuteen oli. Nämä yhteydet koskivat kuitenkin vain joko toisella elektrodiparilla mitattua frontaaliasymmetriaa tai toisella kyselylomakkeella mitattua sosiaalista ahdistuneisuustaipumusta.
Asiasanat: katsesuunta, katsekontakti, sosiaalinen ahdistuneisuus, frontaaliasymmetria, käyttäytymismotivaatio, elektroenkefalografia, SPS, FNE