Maailmanrakentaminen kerronnan ja intertekstuaalisuuden näkökulmasta Jari Tammen Kalevala-muunnelmassa Kalevan solki

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani Jari Tammen romaanin Kalevan solki (2002) maailmanrakentamista kerronnan ja intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Pohdin sekä kertovien agenttien toimintaa maailmanrakentajina että maailmanrakentamiseen käytettyjä sisältöjä. Kerronnan kannalta selvitän, millaisia keinoja maailmanrakentajina toimivat kertovat agentit käyttävät ja millainen on tuossa prosessissa syntyvä tarinamaailma. Koska Kalevan solki on Kalevala-muunnelma, tarkastelen intertekstuaalisuuden kannalta erityisesti sitä, kuinka Kalevalasta on siirtynyt aineksia Kalevan solkeen, ja millaisia merkityksiä Kalevalan ainekset Kalevan soljessa saavat. Kalevalan ainesten lisäksi tarkastelen, kuinka myytit toimivat Kalevan soljen intertekstuaalisena materiaalina, ja pohdin kokonaisuudessaan intertekstuaalisuuden tulkinnallista merkitystä.

Maailmanrakentamisen tarkastelussa käytän lähtökohtana David Hermanin filosofi Nelson Goodmanin ajatusten pohjalta luomia maailmanrakentamisen kategorioita. Koska tarkastelen maailmanrakentamista kerronnan näkökulmasta, sovellan ja muokkaan Hermanin alkuperäisiä tulkinnan prosessien analyysiin kehitettyjä teorioita tämän tutkimuksen tarpeisiin. Varsinaisten tutkimusongelmien ohella yksi tavoitteistani on osoittaa, että maailmanrakentamisen teoria on käyttökelpoinen myös kerronnan ja intertekstuaalisuuden tarkasteluun kohdeteoksessani. Tärkeimpinä välineinä käytän analyysissani klassista narratologiaa edustavan Gérard Genetten käsitteitä niin kerronnan kuin intertekstuaalisuuden osalta. Adaptaatioteorioista hyödynnän Heta Pyrhösen ajatuksia, mikä auttaa ymmärtämään Kalevan soljen erityisluonnetta Kalevala-muunnelmana.

Kalevan soljen tarinamaailma sijoittuu kauas menneisyyteen, mutta siitä on löydettävissä sekä yliluonnollisia että nykyaikaan viittaavia elementtejä. Kertovat agentit, kertoja ja sisäistekijä, ovat ne pääasialliset maailmanrakentajat, joiden toimintaa tarkastelen. Riippuen siitä, kumpi maailmanrakentaja on kyseessä ja millaisia ominaisuuksia tällä on, myös maailmanrakentamisen tavat muuttuvat. Vähintään yksi maailmanrakentaja on sitoutunut ajallisesti teoksen kirjoittamisaikaan. Maailmanrakentamisen teorian tärkeimpiä etuja kohdeteokseni kannalta onkin, että sen avulla on mahdollista tarkastella rinnakkain useimmiten toisistaan erillisten teorioiden avulla tarkasteltuja tarinamaailman elementtejä, intertekstuaalisia, yliluonnollisia, historiallisia, fantastisia ja nykyaikaan viittaavia, jotka kaikki ovat Kalevan soljen tarinamaailmassa keskeisiä.

Avainsanat: maailmanrakentaminen, narratologia, intertekstuaalisuus, adaptaatio, anakronismi